Hevosystäviä vuosien varrelta

Lotta voi hyvin, olen päässyt tallille taputtelemaan sitä ja eilen jopa harjasin ja laitoin kuntoon. Tyttäreni on ratsastanut ahkerasti ja muutaman kerran selässä on käynyt myös joku ystävämme. Eilen Lotalla ratsasti Heidi. Oli mukavaa katsella sitä menoa ja erityisesti ilahdutti se, että ratsastuksen jälkeen, kun Heidi suihkutti ja hoiti Lotan niin neiti oli oikein kiltisti. Heidin mielestä Lotta olikin tosi kiva heppa.

Nyt kun en vähään aikaan pääse hevosen selkään ja joudun tyytymään katsojan rooliin, ajattelin kerrata hiukan historiaa. Selasin kuvia vuosien varrelta ja totesin että olen ollut onnekas kun olen saanut ratsastaa ja hoitaa tosi mukavia hevosia.

Ennen Lottaa meillä oli kaksi vuotta ylläpidossa Falka-poni. Se oli aivan loistava poni meille juuri silloin. Falka on kiltti kuin mikä, joskus hiukan vauhdikas ja pöhkö, mutta aina kuitenkin hyväntahtoinen. Lisäksi ylläpito sujui todella kivasti, Falkalla on tosi mukava omistaja jonka kanssa oli helppo sopia asioista.

Treenailua Falkan kanssa syksyllä 2011. Falka on mukavan eteenpäin pyrkivä, mutta välillä hiukan höpsö :) Sitä ei ole ihan helppoa saada avuille ja välillä tuli pieniä epätoivon hetkiäkin. Maastossa Falka oli kiva, joskus hiukan turhankin meneväinen. Hoitaessa Falka oli aina superkiltti.

Falkan kanssa tunnilla. Aina välillä Falka antoi parastaan ja olikin ihan mahtava. 

 Treeniä kauniina kesäpäivänä.

Falkan kanssa sänkipellolla laukoista haaveilemassa (pelto oli liian märkä ja upottava laukkaamiseen).

Kahtenä kesänä olemme vieneet Falkan Paraisille, mökkimme lähelle laitumelle. Siellä on ollut ihanaa nauttia kesästä. Myös Lotta lähtee samaan paikkaan kesää viettämään. Treenejä jatkoimme kuitenkin myös kesällä, sillä tilalla on hyväpohjainen kenttä. Välillä tosin humpsuttelimme ilman satulaa ja kävimme paljon maastossa.

Falkassa ehkä ihaninta oli sen kiltteys. Tässä mamman mussukat, Falka ja Nekku.

Ennen Falkaa ratsastin melkein vuoden verran ihanalla Pia-ponilla. Pipsu on sen tyyppinen poni, jonka olisin ottanut mielelläni itselleni. Se on osaava, joskus säpäkkäkin. Minun oli helppo istua sen selässä, sillä se on rungoltaan kapea. Pia on mainio prinsessa, se saattoi ottaa herneen nenään, jos ratsastaja pyysi liikaa tai väärin, mutta sitten kun sen kanssa alkoi sujumaan niin tunne oli aivan mahtava. Pian kanssa sain käydä myös muutaman kisat ja voitinpa jopa rusetin, olimme neljänsiä 26 kisaajan joukossa!

Pian kanssa syksyllä kentällä.

Allu on poni joka on vaikuttanut ehkä eniten hevosteluuni. Allun omistaja vuokrasi ponia minulle ja Fridalle useita vuosia ja luotti meihin, vaikka olimme  melko aloittelijoita silloin kun haimme ensimmäistä vuokraponiamme. Allu on melko uskomaton hevonen. Maastovarmempaa ei ehkä löydy mistään. Allu on myös osaava, mutta ei ihan helposti anna mitään, jos ratsastaja ei osaa pyytää. Allu on suuri persoona, joka osasi myös testata olemalla karsinassa välillä kipakkakin. Sisimmissään se oli kuitenkin varsin lempeä tamma. Allun kanssa uskaltaisi ratsastaa vaikka moottoritien reunaa! Allun omistajalta opimme myös tosi paljon. Hän oli kouluttanut Allun sellaiseksi, että se pysyy paikoillaan vaikka keskellä pihaa täysin vapaana.

Kävimme maastossa Fridan kanssa, Frida Allulla, minä Pialla.

 Laitumella heppoja katsomassa. Pian ja mun värit sointuivat :D

Ratsastuskouluissa on myös saanut tutustua koko joukkoon mukavia hevosia. Niihin kuuluu muun muassa Noppa, mukava ja osaava pieni puoliverinen.

Ystäväni kaunis arabitamma, jolla oli mukava ratsastaa.

Tämä tamma, Alli, oli  huima kokemus. Erittäin pitkälle koulutettu ja ISO! Laukanvaihtoja tuli, vaikkei pyytänyt! Ja liikettä!

Kicksi oli kaunis kaunis hevonen, jolla ratsastin muutaman kerran, mukava, eloisa tapaus.

Myry-tammaa vuokrasin vuoden verran. Myry oli kiltti mutta ratsastaessa joskus hiukan tammamainen stoppailija. Monia hyviä hetkiä koettiin. 

Tamma Lissu kuului ratsastuskoulun kalustoon. Oli mukava ja reipas ratsastaa.

Myös Kisse palveli tuntilaisia ja oli oikein kiva ratsu.

Tämä lähti melkein mukaan Viron vaellukselta. Tamma Caprice vuonna 2008. Ihana pieni tamma jolla oli suuret liikkeet.


Paljon muitakin hevosia on mahtunut näihin vuosiin. Lapsuuden hevosvuosilta talteen jääneet kuvat olisi myös hauska saada joskus digimuotoon ja koneelle. Kuvista löytyvät muun muassa kirjava shetlanninponi Popcorn, sama jolla olympiaratsastaja Mikaela Lindh on aloittanut uransa!