Kaksi päivää ihanaa maastoilua takana kahdestaan Mandyn kanssa. Pohjat ovat sen verran kovia, että ollaan vain ravailtu hiukan. Metsäpoluilla saa hyvää jumppaa. Tänään käytiin kokeilemassa sänkkäriä, mutta pohja oli aika huono, hiukan upottava ja pinnalla kova kerros, joten voitiin mennä vain käyntiä (tai kai siinä vois mennä enemmänkin, mutta pelkään että vuohiset hiertyy auki, kun joka askeleella rasahtaa kavio pinnan sisään).
 |
Sänkipellolla tänään. Hieno ilma ja Mandy oli niin kiltisti. Se meni mukisematta yhden kauhean pörisevän kaivon ohi, vaikka mä tein kaikkeni pilatakseni tilanteen, eli toimin juuri omia ohjeitani päinvastoin ja tuijotin kauhistuneena kaivoa :D |
Ollaan oltu kahdestaan, kun tuntuu, ettei kukaan oikein pääse maastoon. Monella on saikkuilua ja sen tuomaa virtaisuutta, ja maastoilu liian riskikästä. Jonkun mielestä on liian kylmää, liian liukasta tai muuten vaan ei ehdi. Ja se maneesin uusi kuitupohjakin on niin ihana (niin se onkin).
Joku sanoo ihan suoraankin, ettei uskalla.
Talvella maastoilu onkin hiukan erilaista. Hevoset ovat virtaisampia kuin kesällä. Pohjat kovia ja liukkaita.
Kesällä moni hevonen on kuin eri polle. Saattavat olla laiskoja ja rentoja. Silloin voi maastoilla hiukan virmakammallakin kisapollella, joita meidän talli on täynnä.
 |
Eilen käytiin myös metsässä, mistä Mandy tykkää ihan kauheasti. |
Mä olen pikkuisen ylpeä itsestäni, ja siitä, että vaan sitkeästi maastoilen ja voitan joka kerta uudestaan pieniä pelkojani. Toki Mandy on tosi järkevä ja tottunut maastohevonen, mutta uskon että sekin saattaisi epävarmalla kuskilla olla aikamoinen trumpetti. Rodunomaisesti sillä on nopeat reaktiot ja puhina sieraimista on kuin norsun töräyttelyä, jos jokin saa hänen mielensä järkkymään. Pää nousee taivaisiin ja se oikeasti menee liitävää passagea. Kysyy kylmiä hermoja istua siinä rennosti!
 |
Pari kuukautta sitten oli vielä näin hienoa! Ja superrennot hevoset! |
Ekat maastoilut Mandyn kanssa vuosi sitten olivat jännittäviä. Mä olin ihan kauhusta kankea, sillä onnettomuus oli tehnyt musta säikyn. Mandy oli sitten sen mukaisesti ihan pinkeänä. Mä jo mietin että tästä ei taida tulla mitään kun se tepsutti kaula kaarella puhisten ja töristen.
Jatkettiin vaan sitkeästi kevään ajan silloin tällöin. Oikeastaan viime kesänä tuli se varmuus, että voin mennä Mandyn kanssa lähes mihin vaan.
Kesä-Mandy on sellainen hiukan laiskanpulskea. Talvi-Mandyssä on paljon enemmän säpäkkyyttä.
 |
Alkusyksyn ihania iltoja. |
Me ollaan käyty nyt joka viikonloppu molempina päivinä maastossa, jotta rutiini säilyisi.
Ajattelin koota tähän vinkkejä, joiden avulla olen työstänyt tätä maastoilua sekä Mandyn, että aikaisempien hevosten kanssa, josko vinkeistä olisi hyötyä jollekin.
Mulla on ollut tuuria kun olen saanut olla tekemisissä fiksujen hevosten kanssa. Kaikkien (poislukien Coco) kanssa olen voinut maastoilla ilman seuraa, laukata turvallisesti myös tallin suuntaan ja olla turvaratsukkona muille.
Pienen kreditin otan myös itselleni siitä, että olen aina sitkeästi maastoillut ja johdonmukaisesti totuttanut hevosia maastoon sekä kuuliaisiiksi maastoilijoiksi. Toisaalta minkään reaktiivisen kisapuoliverisen kanssa en olisi lähtenyt edes moista yrittämään, sen verran nössö olen.
Tässä ajatuksia, jotka olen itse kokenut hyödyllisiksi, mutta kaikilla on toki omat konstinsa, eikä näitä voi ottaa välttämättä kaikille sopivina.
 |
Tässä oltiin lähdössä Mandyn kanssa ekan kerran vilkkaammalle autotielle. Talutin aluksi, kun halusin katsoa miten se reagoi rekkoihin. Hyvin meni ja kapsusin sitten selkään. Mä haluan varautua kaikkeen. Kerran kun on itsensä kunnolla loukannut, niin sitä on aika varovainen. |
1. Hae pieniä testikonflikteja paikoissa, jossa tiedät selviytyväsi voittajana.
Uuden tai vieraan hevosen kanssa haluan hakea ensimmäiseksi hiukan tuntumaa, miten se reagoi jos sitä hiukan pelottaa. On hyvä, jos se pieni konflikti tulee paikassa, jossa voit selviytyä voittajana siitä ja antaa hevoselle viestin, että olet johtaja. (Tämä ei tarkoita sitä, että hakisit riitaa hevosen kanssa).
Siksi menen aina ensin ihan tallin ympäristössä kaikkiin mahdollisiin pelottaviin kohtiin. Jos hevonen ei halua vaikkapa mennä traktorin ohi, on hyvä kun sitä voi harjoitella tallin lähistössä ja paikassa, jossa on tilaa mahdollisille peruutteluille tai koikkelehtimisille. On paljon helpompi lähteä kauemmaksi, kun on pieni kuva siitä, miten hevonen reagoi: eteen, taakse, sivulle vai ilmaan? Juurtuuko paikoilleen ja miten saat sen eteenpäin? Miten reagoi raippaan?
2. Huijaa itseäsi.
Jos maastoilu esimerkiski ilman seuraa jännittää, ota päämääräksi käydä ensin vain ihan pienellä loppukävelyllä yksin maastossa. Siten pikkuhiljaa alku- ja loppukävelyllä. Jonain kertana voit ajatella tekeväsi hiukan pidemmän alkukävelyn, mutta sitten vain jatkakin matkaa, jos kaikki sujuu hyvin. Pelkkä ajatus, että lähtee yksin maastoon, voi jännittää sen verran, että se tarttuu hevoseen, mutta kun ajattelet että se on pitkä alkukävely, voi homma tuntua erilaiselta.
3. Ajattele koko ajan, että tämä sujuu tosi hyvin.
Älä päästä mitään kauhuajatuksia mieleesi. Hymyile itseksesi, katso maisemia, mieti kuinka ihanaa sinulla on. Lauleskele, hengitä. Ota riski ja anna hevoselle pitkät ohjat. Taputa sitä ja kerro sille kuinka mahtava se on. Toista usein itsellesi, että kaikki sujuu hyvin. Hymyile ja rentouta takapuolesi.
4. Maastossakin voi oikeasti ratsastaa.
Kentällä harjoittelet jatkuvasti hevosen kuuliaisuutta, mutta maastoon mennessä kyselet hermostuneesti hevoselta, et kai vaan pelkää, menethän tuosta, apuaaa, älä nyt vaan rupea sättäämään, ettei se nyt vaan lähtisi lapasesta....
Hevosen hallintaa vartenhan sitä opetellaan ratsastamaan. Mikset käyttäisi niitä oppeja maastossa? Käynti on käyntiä, ei mutkittelua eikä steppailua. Ravia mennään eteen, asetutaan sinne minne ratsastaja pyytää eikä kuikuilla ojiin. Pidäte on pidäte heti, eikä viidestoista päivä. Kuri rentouttaa monet hevoset. Ja muista se löysä ohja palkinnoksi, edes hetkeksi, kun hevonen tottelee. Se rentouttaa.
5. Pahoissa paikoissa ota kiintopiste jostain kauempaa.
Jos olet menossa vaikka pikku sillan, romukasan tai heiluvan pressun ohi, älä missään tapauksessa katso niitä itse. Aseta vaikka hevonen hiukan pois niistä, ja ota itse kiintopiste jostain kaukaa. Mieti ainoastaan, että pistettä kohti mennään, äläkä ajattele tai katso muuta.
6. Oikeat välineet auttavat.
Muista aina ladattu kännykkä mukaan. Talvella takin sisään rintataskuun, ettei akku kuole. Laita kauhukahva satulaan. Raippa aina mukana, ja muista vaihtaa se aina sille puolelle kuin tarvis, esim. jos hevosella on taipumus yrittää jostain tienhaarasta kotiin, niin raipalla voi hiukan kosketella tien puolesta lapaa jo etukäteen pikku vinkkinä! Ennakoi!
Voit myös ottaa liinan mukaan, jos joudut tulemaan alas satulasta, voi se helpottaa hevosen hallintaa. Liinan saa rullalle kieputettuna kiinni kauhukahvaan. Ja tietysti heijastimet, aina!
 |
Mun mussukka ja -10 asteen pakkanen. |
7. Lavat aina siihen suuntaan, mihin haluat mennä.
Jos hevonen pelkää jotain, eikä halua mennä, anna sen ensin katsoa hetken ja pyydä sitten eteen. Pohkeet pyytävät
niin kauan, että hevonen ottaa askeleen eteen. Nakuttamista ei välillä lopeteta ja aloiteta uudestaan! Hevosen lapojen täytyy olla menossa siihen suuntaan, mihin haluat. Joskus on hyvä nollata tilanne, eikä provosoida/kuumentaa hevosta lisää. Silloinkin menosuunta pitää olla haluamasi, vaikka hevonen saisikin seistä hetken miettimässä.
Peruuttava hevonen on vaarallinen, käännä vaikka yhdellä ohjalla se itsensä ympäri pyörimään mieluummin.
8. Älä vie hevosta (äläkä itseäsi) liian vaikeisiin tilanteisiin.
Sinä olet se aivot teidän suhteessa (toivottavasti, jos et, niin paha juttu). Mieti mitä voit vaatia, mitä et. Älä provosoi tai hae riiitaa. Se käytös voi alkaa toistaa itseään. Älä lähde ollenkaan maastoon, jos hevonen on hermostuneella tuulella, tai itse olet. Taikka jos tuulee, ja olosi on epävarma. Ota vain ihan pieniä riskejä kerrallaan, nujerra yksi pieni pelko päivässä. Pyri siihen, että maastoilu on hevoselle rentoa. Kaikista ei koskaan tule hyviä maastohevosia, sekin täytyy hyväksyä. Tosin sitä ei tiedä, ennen kuin kokeilee :D
Korostan vielä, että nämä perustuvat omiin kokemuksiini, eivätkä välttämättä sovi kaikille. En ole rohkea enkä kovin taitavakaan, ja minua aina välillä jännittää, mutta maastoilu on silti ihanaa.
Minkälaisia maastoiluniksejä teillä on? Jännittääkö maastoilu joskus?
 |
Tasan vuosi sitten, jännitti ihan kauheasti. Tästä se lähti. |