lauantai 3. toukokuuta 2014

Ja taas pohditaan onko heppa kunnossa....

Kuten olen ennenkin lukuisia kertoja todennut, vapaat eivät sovi Lotalle. Vappuna sille tuli kuitenkin pakosta yksi vapaa, jolloin en ehtinyt tallille.
Torstaina osallistuin erään uuden valmentajan tunnille kokeilumielessä. Se kului lähinnä valmentajan puhuessa ja hevoset seisoivat. Hiukan menimme ravia ja pari laukannostoa. En ehtinyt etukäteen yhtään verkkaamaan ja Lotta oli valtavan jäykkä ja muutenkin huono, eikä asiaa parantanut se, että emme ehtineet lainkaan liikkua, kun tunti oli lähinnä teoriaa (asioista, jotka tiesin jo etukäteen). Valmennuksen jälkeen tuli kiire kotiin, joten hevonen jäi käytännössä liikuttamatta. Harmillista.

Seuraavanakin päivänä Lotta tuntui todella jäykältä. Laitoin sen parin päivän liikkumattomuuden piikkiin ja päätin ratsastaa ihan kunnolla ja katsoa vetristyykö se. Parinkymmenen minuutin päästä se liikkui jo ihan eri lailla ja oli hetken päästä jo oikein tosi rento ja hyvä, jopa tosi kivoja laukkapätkiä. Kyselin jällleen maneesissa samaan aikaa olevalta, miltä näyttää ja vastaus oli että molempiin suuntiin näyttää puhtaalta. Silloin oltiin jo loppuraveissa ja Lotta kulkikin oikein mukavasti, suorastaan kivasti.

Mutta tänään. Voi voi. Ajattelin, että viimeistään nyt pitäisi hevosen jo olla hiukan vetreämpi, mutta huonolta se näytti taas. Niin kireältä takaa, että pahaa teki. Toisaalta se näytti kuitenkin hyvin tyytyväiseltä ja ravasi korvat tötteröllä (Frida siis ratsasti) sekä todella yhteistyöhaluisen näköisenä. Ja oli kuulemma pirteä! Kuitenkin kroppa oli jäykkä ja liike epätahtista. Frida ravaili ja laukkasikin rennosti jonkin aikaa, meno parani huomattavasti mutta ei tullut ihan sataprosenttisen hyväksi kuitenkaan.
Ongelmainen etujalka on ollut nyt ihan kylmä ja hyvä, joten en voi uskoa, että ongelma on siellä. Taas näyttäisi siltä, että siellä takapäässä jokin ottaa vastaan. Siltä se tosin näyttti viimeksikin, mutta silti takaa ei löytynyt mitään.

Varasin Lotalle klinikka-ajan perjantaiksi. Katselen tässä vielä viikolla, miltä se vaikuttaa ja liikutan kunnon mukaan.
Kurjaahan tämä on, mutta toisaalta tämä on ollut koko ajan odotettavissa. Luulin jo kuukausi sitten että nivelvaivat ovat palanneet, mutta sittenhän Lotta muuttui taas yhtäkkiä hyväksi. Siksi katselen nyt viikon, mutta varasin kuitenkin ajan, jos sitä tarvitaan niin on sitten valmiina. Sen voi peruuttaa vuorokautta aikaisemmin (mutta tuskin perutaan). Ja luojan kiitos, klinikka on samassa pihassa kuin talli, niin sinne on helppo piipahtaa!

Aika hassua miten tämä vaihtelee. Lottahan oli tosi hyvä tässä välillä, kun treenasimme kisoihin. Silloin se oli oikein vetreä. Tuossa alla olevat videot on otettu vain muutama päivä sitten ja kyllä minusta silloin Lotta liikkui hyvin.  Tosin sinäkin päivänä oli aluksi jäykkä. Nyt ei näytä kunnon jumppakaan auttavan.
En nyt osaa oikein kauheasti edes stressata tätä, tällaista tämä hevosten kanssa on. Katsotaan ja pysytään rauhallisena.

Lotta ja pinkit pintelit.

8 kommenttia:

  1. Voiskohan sillä olla masussa jotain?
    Ajattelin vaan, koska mun mielestä tuollainen jatkuva vaihtelu ei sovi mihinkään pysyvään jalkavammaan. Tietysti voi olla tulollaan jotain, jota ei tavan röntgenkuvassa näy, mutta jos useammin on oireillut parin vuoden aikana, niin pitäisi nuo "tulollaan olevatkin" alkaa vähitellen näkymään kuvissa, luulisin...
    Toinen mulle mieleen tuleva juttu olisi selkävaivat, kuten esim. rangan lukot, lihastulehdukset tai hermopinteet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kuvissakin on näkynyt, Lotalla on toisessa etujalassa rikon alkua. Sen takia se sai puoli vuotta sitten Tildren-kuurin. Nyt vaan jotenkin vaikuttaisi siltä, että ongelma olisi jossain muualla. Voihan se toki vatsassakin olla, eipä näistä tiedä.

      Poista
  2. Juu samoissa tunnelmissa täälläkin. Hyvä että sulla on klinikka lähellä. Itse luotan eläinlääkäriin jolla on kannettava rontgenlaite. Vain pakosti lähden klinikalle koska ne ovat tosi kaukana...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on tosiaan ihanaa, kun klinikka on samassa pihapiirissä. Tuleekin siksi aika usein siellä vierailtua....ihan liian usein. Kannettavia utralaitteita täälläkin on eläinlääkäreillä, mutta röntgenin takia on mentävä klinikalle, hienoa että teillä tulee röntgen myös hevosen luo eikä päinvastoin. Tää on niin tätä hevosten kanssa, minkäs teet. Osa tätä hevosen omistamista.

      Poista
  3. On kyllä kätevää kun klinikka on noin lähellä! Me joudutaan aina lähtemään Tampereelle eli reilun 100 km päähän, ja vaikkei se nyt pitkä matka ole niin aina reissuun menee monta tuntia.

    Voisihan se olla että Lotta vaan jäykistyy kun ei ole liikkunut kunnolla pariin päivään, mutta hyvä tsekata asia. Pidän peukkua että asia selviää eikä ole mitään dramaattista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, se on kyllä superkätevää, varsinkin kun ei omista traileria ja hevonen on ailehtelevainen lastattava. Muutenkin kiva, kun on ell aina nurkan takana, jos jotain akuuttia tapahtuu.
      Tässä on nyt pikkuhiljaa oppinut olemaan hötkyilemättä, eli en vielä vaivu epätoivoon, voihan se taas olla jotain tilapäistäkin. Peukkuja kuitenkin tarvitaan, kiitos!

      Poista
  4. Voi kurjuus, mutta onneksi kuitenkin huomaat vaivat ajoissa ja sitten tarvittavaa hoitoa. Mutta jalkavaivat taitavat tuoda sellaisen ainaisen huolen mukanaan, että joutuu olemaan tuntosarvet koholla ja pienestäkin muutoksesta sitä pelkäää jo pahinta. Ja kun on ollut jo aikaisemmin hoidossa jalkavaivoista, niin enpä usko, että teillä mitään ikäviä yllätyksiä pääsee syntymään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tässä ihan sekopäiseksi muuttuu, kun jatkuvasti pohdiskelee näitä hevosen terveysasioita. Mieluiten hautaisin ne tuntosarvet syvälle, mutta ei auta, aina se sieltä pongahtavat kuikuilemaan :)

      Poista