Leppoisaa kävelyä (ja hiukan jumppaa)

Kävelyä, kävelyä....eka viikko taluttaen, nyt jo selästä. Oikeastaan sopii näille helleilmoille hyvin!
Eilen oltiin maastossa Lotan kanssa kahdestaan. Tamma pörisi pää pystyssä, kaikki oli niiin pelottavaa. Tallilta pois jumitti eikä käynti kulkenut ollenkaan. Kaikkea piti katsoa niin että meinattiin pudota ojaan.

Käytiin vähän kiipeämässä.

Kotimatkalla käynti kiihtyi. Ja kiihtyi. Vaikutti kyllä kovin terveeltä, sen verran jaksoi sählätä ja säpsähdellä :) Hyvä merkki!

Kotimatkalla alkoi askel pidentyä ja tahti kiihtyä.

Pitkin pellonreunaa....

Reippahasti käypi askeleet...

Istuin eilen pellonreunalla ja katselin, kuinka Lotta veti vihreää ruohoa suuhunsa kuin viimeistä päivää. Rouskutus vaan kävi ja voikukat hävisivät. Kyllä oli nautinto.
Vihreys on nyt niin huikaisevaa!

Ja eikun vihreälle, mumsmumsmums...

....mumsmumsmums...älä vaan vie mua vielä pois...mumsmums

Aaaah, mumsmums....

Moni on toivonut tarkempaa selostusta ja videoita Heli Hyytiäisen antamista jumppaohjeista. Yritin houkutella Fridaa kuvaamaan, mutta se oli kyllä hankalaa. Lotta oli sillä hetkellä tosi levoton, oli kiire päiväheinille yms. Tässä vain muutama pysäytyskuva videosta (joka oli kauheta sählinkiä).

Ekassa kuvassa Lotan selkä normitilassa. Tässä näkyy myös se ongelmakohta oikean lavan takana.

Kutitettaiskos sua vähän mahan alta?

Tässä  raavin Lottaa kynsillä mahan alta, hevosen pitkittäissuunnassa, vatsan "saumakohdasta".  Apuna voi käyttää vaikka raipan kahvaosaa, jos tarvis. Raapia pitää kovaa, jotta olisi vaikutusta. Ei kannata yrittää, jos varoo kynsiään.

Porkkanavenytyksiä. Tässä hiukan liian ylös, oikeampi kohta olisi ratsastajan polven korkeudella. Tässä jujuna on katsoa, näkyykö selkälihaksissa liikettä. Lotalla ne liikkuivat selkeästi kun se venyttää näin.