Valmennustunti päättyi muutaman ravikierroksen jälkeen, kun totesimme valmentajan kanssa että nyt ei ole kaikki hyvin. Sama kamala tunne, kuin vajaat puoli vuotta sitten. Hevonen huojuu ja heijaa, kaarteissa vasemmalle vauhti stoppaa tyystin.
Voihan masennus! Vielä viime sunnuntaina hevonen tuntui erityisen hyvältä ja nyt yhtäkkiä tuli romahdus.
Pää on nyt tyhjä ja samalla täynnä sekavia ajatuksia.
Yritän olla murehtimatta. Se kun ei auta asiaa.
Ilma oli ihana, Lotta nakuili tarhassa auringosta nauttien, meillä oli kahvit ja tuoreita muffinseja ja istuimme tallin pihalla niistä nauttien. Mietin kuinka paljon tykkään tästä hevoselämästä ja kuinka ihana hevonen Lotta on.
Voi surkeus.
Eikä, voi kun ikävää :( Mikä Lotalla silloin aiemmin olikaan?
VastaaPoistaSillä on alkavaa nivelrikkoa oikeassa etusessa. Puoli vuotta sitten se ärtyi äkkiä tosi kipeäksi, nyt vaikuttaisi samalta. Silloin Lotalle laitettiin Tildreniä, ja lääkäri arveli että vaikutus kestää puolisen vuotta. Joillain on mennyt sen avulla hyvin vuosikin. Näitä nivelasioita on vaikea ennustaa. Mä kyllä tunsin selästä, että nyt on asiat huonosti, vaikka hevonen kiltisti yritti parhaansa :(
PoistaJoo luinkin viime syksyn klinikkakäynnistä. Jos reaktio Tildreniin oli hyvä niin varmaan sitä voisi laittaa uudelleen? Hienoa on se että tunnet Lotan noin hyvin ja tajuat nopeasti ettei sillä ole kaikki hyvin. Hevoset ovat mestareita peittämään kipunsa ja moni treenaa ties kuinka monta kuukautta kipeällä hevosella. Nuo nivelvaivat on kyllä hankalia juuri sen ennustamattomuuden vuoksi, mutta onneksi nykyään on hyvät hoidot joilla etenemistä saadaan hidastettuja kipuja pois. Tsemppiä Liisa <3
PoistaSoittelen maanantaina eläinlääkärille ja kyselen vaihtoehtoja. Luultavasti päädytään juuri tuohon Tildrenin uusimiseen. Kortisonia ja Hy:täkin voisi piikittää, mutta se ei ehkä auta yhtä hyvin. Sitten on vielä tuo CST eli IRAP, uusinta uutta, mutta huiman kallista.
PoistaOlen kyllä tosiaan oppinut Lotan tuntemaan niin hyvin, että tiedän välittömästi kun kaikki ei ole kunnossa. Joskushan tämmöiset epämääräisyydet häviää levolla, mutta toisaalta olen oppinut että liian kauaa ei kannata miettiä, klinikalle vaan ja hoitoon, kun sinne joka tapauksessa päädytään, niin turha tuhdata viikkoja ihmetellen, tupakkia ja kahvia kulutellen (sanonta, en polta :).
Olen samoilla linjoilla, klinikalle vaan. Ihan turha odotella ja viettää unettomia öitä. Goldylla auttoi tuo kortisoni+hy-yhdistelmä, mutta niinhän se on että mikä toimii toisella ei toimi toisella.
PoistaVoi ei! Toivottavasti nyt ei kuitenkaan mitään vakavaa ole! Pidetään peukkuja ja toivotaan parasta.
VastaaPoistaValitettavasti mulla on aika synkeät fiilikset, toivottavasti olen väärässä. Mutta kiitos kuitenkin, yritän pysyä positiivisena.
PoistaVoi EI! Olette ajatuksissani.
VastaaPoistaKiitos! Ja samoin!
PoistaVoi miten surkeita uutisia:(
VastaaPoistaNo niinpä! Juuri tallilta palanneena tosi hieman toiveikkaampana, jalka oli kylmä ja kokeilin hieman ravia ilman satulaa ja heppa tuntuikin ihmeen hyvältä. Outoa, mutta mukavaa.
PoistaVoi sentään!
VastaaPoistaCartrophenia on meillä käytetty joskus ennen kisakauden alkua (varmuuden vuoksi) estämään kinnermuutoksen oireilu, mutta taitaa olla enemmänkin ennaltaehkäisevää. Tänä keväänä ei ole ollut tarvetta antaa, mutta ehtii vielä, jos tarvii, kun ratsuttaja menee ponilla ens viikonloppuna vasta seurakisat.
Meillä on sitä piikitetty joskus koiralla (ilmeisesti sama asia kuin Cartivet?) ja auttoi tai ainakin ontuminen loppui, voi olla että olisi loppunut muutenkin. Täytyypä kysyä tuostakin vaihtoehdosta.
VastaaPoistaHei, ei ole ollenkaan sama kuin Cartivet!
VastaaPoistaTosin koirilla ja hevosilla on myös Cartrophenia, mutta kokonaan eri aine. Vastaavana pidetään Adequania, mutta meillä Cartrophen-piikkisarjan jälkeen näkyi ero hevosen liikkumisessa ja Adequanin jälkeen taas ei.
Ok, kiitos tiedosta. Täytyy kysellä tarkemmin eläinlääkäriltä näistä eri vaihtoehdoista.
Poistaharmin paikka. Toivon etta asia selviaa ja apu loytyy. Taa hevoselama on tata draamaa, edes takaisin....tiedan tunteen.
VastaaPoistaJoo, on se kummaa kun välillä on niin onnellinen ja seuraavassa hetkessä putoaa masennukseen. Tässä on niin paljon pelissä sekä rahallisesti, ajallisesti että henkisesti, että jotenkin tästä hevostouhusta tulee väkisin ihan elämää suurempi juttu.
PoistaOnpa ikävä kuulla, että Lotalla ei ole kaikki hyvin :( Toivottavasti sopiva hoitokeino ja/tai lääkkeet löytyvät! Tsemppiä ja jaksamista teille :)
VastaaPoistaKiitos! Niin toivon minäkin!
VastaaPoistaVoi Liisa, tosi kurjaa, on tämä kyllä melkoinen harrastus :( jos positiivista yrittää löytää, niin ainakin tiedossa on hoito, joka on aiemmin todistetusti toiminut samanlaiseen oireiluun. Pidän teille peukkuja!
VastaaPoistaKiitos! Näin on, se auttoi kyllä hyvin, ehkä auttaa vielä toisenkin kerran, toivotaan. Tosi pirteä ja hyvätuulinen heppa oli eilen, kun kävimme pitkällä talutuskävelyllä. ei sillä ainakaan mitään isompia kipuja voi olla, onneksi. Kokeilen tänään uudestaan miten liikkuu, eli peukut tarpeen!
Poista