Pohdintaa päävehkeistä ja uusi treenivideo

Tänään kokeilin Baucher- eli varsinivelkuolainta. Ostin sen aikoinaan jo Falkalle, mutta sille kuolain ei soveltunut. Ekalla kerralla kun käytin sitä, tuntui Falka-poni tosi hyvältä, mutta tokalla kerralla se heitti kielen kuolaimen päälle. En ole koskaan ennen kokenut moista, ja päätin, että se oli viimeinen kerta kun kokeilen sitä kuolainta.

Siitä saakka kun  Lotta tuli meille on sillä ollut aina samat päävehkeet. Keskipaksu kolmipala ja Aachen-turpahihna ilman alaturpista. Emme ole edes ajatelleet vaihtaa tuota systeemiä, kun se on toiminut hyvin, vaikka jotkut ihmettelevätkin alaturpiksen puuttumista. Itse olen sitä mieltä, että en halua väkisin sulkea hevosen suuta, mieluummin haluan yrittää pitää käteni sellaisena, ettei hevosen tarvitse sitä suuta aukoa.

Toisaalta voi tietysti miettiä, onko se hyvä että remmejä on päässä mahdollisimman vähän ja mahdollisimman löysällä? Ja satulavyökin vain sen verran kireällä, että se juuri ja juuri pysyy selässä? Voiko se tuntua hevosesta vähän siltä kuin kävelisi ympäriinsä liian isoissa housuissa joissa vyö on liian löysällä?

Mielipiteitä on monia. Itse olen näissä asioissa sellainen keskitien kulkija.

Lotta aukoo suuta aina välillä. Suun aukominen tapahtuu lähinnä silloin kun se ei kunnolla keskity eikä ole hyvin avuilla. Silloin se voi aukoa suutaan ihan löysälläkin ohjalla. Sen sijaan napakkakaan tuntuma ei saa sitä aukomaan suutaan, jos se on kuulolla ja tuntuma on tasainen. Kaikki on siis kiinni ratsastuksesta.

Nyt olen kuitenkin  viime aikoina halunnut lähinnä uteliaisuudesta kokeilla erilaisia vaihtoehtoja. Remonttiturpahihnaa jo kokeilimmekin (se oli ihan ok, muttei kuitekaan mitenkään käänteentekevä), yhtenä päivänä laitoin alaturpahihnan, mutta se sai Lotan kovan tuntuiseksi, vaikka periaatteessa toimikin ihan hyvin. Tuttejakin kokeilin, mutta silloin käytössä olleet kuolaimet tulivat niiden kanssa liian kapeiksi enkä jaksanut enää hakea toisia tallista, joten otin tutit vain pois.

Lähinnä hakusessa on hiukan lisää vakautta. En myöskään haluaisi, että kuolain pääsee liikkumaan paljon sivusuunnassa. Omista käsistä ja ratsastuksestahan sekin on tietenkin kiinni, mutta valitettavasti meikäläisellä on siinä  vielä hieman puutteeita  ;)

Baucheria pidetään kuitenkin lempeänä ja vakaana kuolaimena. Se on sallittu koulukisoissa nivelmallisena, jostain syystä ei kolmipalana (niinkuin ei oliivikaan, ihan epäloogista).
Halusin kokeilla sitä lähinnä sen takia, että Lotan suu on ollut vähän turhankin elävä viime aikoina ja ajattelin että Baucher olisi ehkä vakaampi myös sivusuunnassa.

Lotta tuntuikin aika hyvältä ja jotenkin vakaammalta suusta. Baucherissa ei ole ilmeisesti vipuvaikutusta (tästä käydään välillä ht-netissä kiihkeää väittelyä) ja renkaat ovat oliivikuolainten tapaan kiinteät. Poskihihnoihin kiinnitettävät pikkurenkaat tuovat sitä vakautta lisää.

Tällä sivustolla on mielestäni mielenkiintoisia ja uskottavia selityksiä erilaisista kuolaimista, turparemmeistä ja kaikesta muusta mahdollisesta: http://www.sustainabledressage.net/tack/bridle.php

Frida otti hiukan videota. Sitä katsoessa olen yllättynyt siitä, miten levottomalta Lotan suu näytti, vaikka se tuntui vakaammalta. Lisäksi tamman suu vaahtosi valtavasti. Pieni vaahto on toki hyvä asia, mutta nyt taisi vaahtoa tulla liikaakin. Taitaa mennä tuokin kuolain takaisin kaapin perälle!

Oliivikuolaimet voisi ehkä ottaa kokeilulistalle. Myös kankia olisi kiva kokeilla jossain vaiheessa. mutta toistaiseksi taidamme palata vanhaan settiin!




Tässä video. Laatu ei päätä huimaa, mutta se on kuvattu tänään, eli tuoretta materiaalia! Lotta tuntui kyllä paremmalta ja rennommalta kuin mitä se tässä näyttää.