lauantai 20. joulukuuta 2014

Ratsutussuunnitelmia

Pieni blogitauko, pahoitteluni siitä. Täällä ollaan taas.

Cocon kiukuttelut hälvenivät yhtä äkkiä kuin tulivat, viikon sisällä. Veikkaa kiimaa, sillä käytös oli melko...sanoisinko tammamaista. Paikanvaihdokset, eri ruoka ja uudet kaverit varmaan iskivät päälle oikein kunnon hormoonimylläkän.
Perjantaina neitokainen oli menevällä tuulella, yksi pikku ryntäyskin tuli, mutta ne eivät minua häiritse, niin kauan kuin takapää pysyy maassa.

Energiaa Cocolla riittää ja sen huomio onkin saatava työhön. Alkoi kuuntelemaan ihan mukavasti, kun teetin sillä paljon pientä ajateltavaa. Se on notkea ja liikkuminen on sille helppoa. Kaikenlaiset väistöt tulevat kuin itsestään jos se malttaa keskittyä ja itse muistaa käyttää aivan superkevyitä apuja.

Tänään Cocolla kävi ratsuttaja, joka kovasti tykästyi tammaan. Tosin totesi, että se on erittäin reaktiivinen hevonen ja vaatii paljon töitä. Aluksi Coco oli kuin lentoon lähdössä, mutta rentoutui pikku hiljaa. Katselin kun hän ratsasti ja ei voi muuta sanoa kuin että hevonen on upea. Siinä on kapasiteettia vaikka mihin ja se todellakin haluaa miellyttää ratsastajaa. Se on jo saanut hiukan massaa ja karva kiiltää. Sillä on niin hieno liike ja se on valtavan kaunis. Se on kuitenkin äärettömän herkkä, hyvässä ja pahassa.
Kertaakaan se ei tämän ratsuttajan kanssa kiukutellut ja ylähuulikin venyi tyytyväisyydestä..

Ratsuttaja alkaa nyt käydä säännöllisesti ainakin muutaman kerran viikossa. Olen erittäin iloinen. Lisäksi saan apua myös taitavalta nuorelta naiselta, joka tulee tamman kanssa hyvin toimeen ja ratsastaa kauniisti.
Näillä mennään ja toivotaan, että kaikki sujuu hyvin.

PS. Bannerikin kaipaisi päivittämistä, mutta hyviä kuvia ei oikein ole vielä tarjolla. Jos jotain huvittaa noista blogin kuvista askarrella jotain edes väliaikaista, niin olisin tosi iloinen! Tarjokkaita voi lähettää osoitteeseen hastgumma@gmail.com, kiitos etukäteen!

Hommiin lähdössä. Coco tykkää.






10 kommenttia:

  1. Tsemppiä eteenkinpäin. Yllätyksiin sitä joutuu tottumaan ja välillä on niin auvoista ja sitten taas uutta haastetta. Mukavaa päästä taas lukemaan teidän kuulumisia ja paljon, paljon onnistumista ja itsellesi ennenkaikkea onnistuneita ja innostavia ratsastuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Niinhän se on tässä harrastuksessa, välillä onnesta ymmyrkäisenä, sitten valvotaan öitäkin pohdiskellessa. Haasteita riittää Cocon kanssa varmasti, sen verran säpäkkä se on, mutta eiköhän tässä hyvien tukijoukkojen kanssa edistytä, toivotaan!

      Poista
  2. Ethan pahastu jos sanon miten minulle kavi vastaavassa tilanteessa. Tosiaan minullakin oli paha selkkaus tammani kanssa (en mene yksityiskohtiin mutta kyse oli ratsastajan, ei minun tosin, kanssa tapahtuneesta onnettomuudesta) ja sitten ajattelin etta jo hommataan ratsuttaja ja joku muu ratsastaa tammaa...seurauksena se etta hevonen meni entista enemman 'sekaisin' ja lopulta sai vatsavaivoja stressista ! Jos saan antaa neuvon, niin en laittaisi muita ratsastajia enaa sinun ja ratsuttajan lisaksi tuonne selkaan, siina voi olla jo herkalle hevoselle liikaa. Myos ota se asenne etta se on sinun hevosesi ja aikaa myoten opit silla ratsastamaan. Et ostanut hevosta ratsuttajalle etta se nayttaa hienolta hanen kanssa vaan itsellesi. On aluksi varmaan hyva olla tuo ratsuttaja mukana, itsekin olen vastaavaa kokeillut, mutta tavoite pitaa olla se etta hevonen toimii sinun kanssasi ja sinun pitaa opetella miten se on polhoilyyn reagoidaan. Sanon taman siksi etta itse paadyin lopulta myymaan hevoseni kun se ei kulkenut minun kanssani enka saanut sen nappuloita toimimaan, muilla hevonen kylla toimi. Tsemppia ja mukava kuulla etta olet saanut apua. Tuo tehtavien teettaminen todellakin tepsii - eilen oli vastaava paiva keski-ikaisen ruunanrumilukseni kanssa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En pahastu ja olet ihan oikeassa. Itselleni hevosen ostin ja mun kanssa sen on toimittava, taikka menee myyntiin. Tähän alkuun haluan kuitenkin apua, että hevonen pysyisi liikkeessä, eikä liikaa virtaa kertyisi.
      On paljon mahdollista, että tämä ei ole mulle sopiva hevonen. Kyse ei ole niinkään siitä, ettenkö sen kanssa jotenkin oppisi pärjäämään. Kyse on lähinnä siitä, onko harrastuksessa mieltä, jos asiat tuntuvat liian vaikeilta.
      Mutta katsotaan nyt jonkin aikaa vielä, miten tämä kehittyy. Onneksi olen aikuinen ja itsetuntokin sen verran hyvä, että osaan kyllä viheltää pelin poikki nopeastikin, jos tuntuu että tulikin hankittua liiaksi haastetta (mikä saattanee pitää paikkansa). Ei maailma siihen kaadu.

      Poista
    2. Toivotaan etta asiat kehittyvat hyvaan suuntaan :-) tsemppia.

      Poista
  3. Tsemppiä.

    Olen Salaman kanssa hakannut päätä seinään pari kertaa. Suokiksi aika virkku tyyppi, vaikka kiltti onkin. Ulkopuolinen apu sen pari kertaa on aina tähän asti auttanut. Ei aina ole ihmeitä edes tarvittu. Jatkossakin ratsuttaja menee sillä välillä, niin hevonen saa varmasti neutraaleja ja hyviä kokemuksia sekä itsevarmuutta. Näin itsekin näkee, että wau, sehän osaa, pystyy ja kykenee moneen. Muuten haluan myös itse käsitellä ja ratsastaa sitä pääsääntöisesti. Ihan tavanomaisin, klassisin ja helpoin tämä minun ja Salaman tie ei ole ollut, mutta täällä ollaan ja tulevaisuutta odotellaan kovin. :)

    VastaaPoista
  4. Kiva kuulla että on mennyt taas paremmin. Tammat... ;) Tuo ratsuttaja on hyvä idea, helpottaa omaa ratsastusta tässä vaiheessa kun joku osaavampi käy aina välillä selässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Mietin sitäkin vaihtoehtoa, että veisin Cocon jollekin ratsuttajalle, mutta olisi sille kyllä aikamoinen stressi vaihtaa taas paikka, joten parempi vaihtoehto, että ratsuttaja tulee Cocon luo.

      Poista
  5. Mukava kuulla kuulumisia! Kaikin puolin fiksu päätös ottaa ratsuttaja apuun niin pääsette hyvin alkuun. Tammat on tammoja, ja uuteen paikkaan asettuminen voi ottaa aikansa ja tuoda mukanaan kaikenlaista omien rajojen kokeilua. Lisäksi veikkaisin, että hevonen, joka todennäköisesti on aikaisemmin ollut enimmäkseen/ainoastaan ammattilaisten ratsastama, nyt vähän kokeilee, kun kyydissä onkin amatööri. Minäkin olen todennut, että itselle on ollut helpointa ottaa ylimääräistä apua uuden hevosen tulovaiheeseen - meidän tapauksessa valmentaja, joka ratsastaa myös hevosta, oppii myös tuntemaan sen oikeat nappulat. Tsemppiä ja mukavaa joulunodotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tamma toki testailee, mutta on myös todella herkkä ristiriitaisille avuille, en edes tajunnut kuinka herkka, kunnes ratsuttajan huomautti, että heppa juoksee alta, jos hiukankin puristaa reisillä...toisaalta herkkyys on hieno ominaisuus, mutta ratsastajalta se kyllä vaatii enemmän kuin mihin olen tottunut.
      Hyvää joulua myös sinne!

      Poista