Ou shit

Pelkkää hehkutusta ollut tähän asti, mutta tänään tuli melkoinen ylläri.

Huomasin jo eilen, että hevonen oli jotenkin erilainen. Juoksutin to ja pe, sekä tein erilaisia maastakäsinjuttuja. Torstaina kaikki meni hyvin ja tamma oli tosi nöyrä. Olin aivan ihastuksissani. Tehtiin "work in hand" -harjoituksia ja tamma ravasi kauniisti vieressä ohjastuntumalla pikku ravia ja näin miten se käytti selkäänsä, super! 

Perjantaina se oli jotenkin  aivan erilainen, kyttäili maneesissa samaan aikaan olevaan ruunaa ja vinkaisi pari kertaa ja osoitti mieltään.

Se oli myös eilen mennyt viereisen ruunan tarhaan lankojen läpi. Sähköt oli ilmeisesti pois. Sitten kun ruuna vietiin sisälle, oli Coco pukitellut ja keulinut tarhassa ja näyttänyt mieltään ihan kunnolla.

Tänään huomasin, että alla oli aivan eri tuntuinen hevonen kuin ennen. Se vinkaisi alkukäynneissä ja heitteli päätään. Mulla oli se Emporio kokeilussa, ja huomasin nyt että kyllä se vaan on liian ahdas sään molemmin puolin. Ravissa nosteli päätään ja vaikutti ärsyyntyneeltä.

Haluun ulos, ulos, ulos. Ja porkkanaa kans. Tämä kuva otettu eilen, Coco oli ekan kerran rauhaton hoitopaikalla.

Haettiin yksi Kieffer tilalle ja uudestaan selkään. Nyt tuntui aika oudolta koko hevonen ja se teki jonkun pienen hyppelyn. Meinasin tulla jo alas ja juoksuttaa, mutta sitten ryhdistäydyin ja ihan mukavasti alkoi ravata. Satulakin tuntui ihan ookoolta. Kunnes maneesiin tuli ruuna, jonka ratsastaja heitti takin maneesin kaiteelle. Coco veti kunnon pukin ja mä lensin yllättyneenä kanveesiin.

Heppa jäi paikalleen, mä vähän tunnustelin paikkoja ja sitten iski ärräpää. Perskuleen hevonen! Kiipesin nopeasti takaisin selkään ja pistin tamman töihin. Ekan kerran sain sen muuten menemään juuri siinä tahdissa kun halusin (melko hitaasti Cocon mielestä) ja sain myös ratsastettua pohkeella. Se oli tasainen ja mukava. Mitä nyt välillä vähän nakkeli niskojaan :) Kaksi kertaa teki vielä jonkun pukki-vinkura-yrityksen, mutta ei saanu mua alas, kun olin varautunut. Hiukan kierroksilla se oli koko ajan, en tiedä mikä sitä oikein risoo. Vaikea sanoa tuosta satulasta onko hyvä vai ei, kun tuolla tavalla käyttäytyy. Kokeilen vielä ensi viikon eri satuloita.

Mitä, minäkö hankala?

Mitäs arvelette, lukijat, mistä tällainen yhtäkkinen käytöksen muutos johtuu? Mulla on kyllä oma teoriani...

Täytyy sanoa, että harmitti kyllä ihan saakurasti tuollainen käytös, mutta kaipa se on vaan nyt tajuttava, että ostin nuoren hevosen ja tällaista on siis välillä tulossa. Tosin tiedän mä nuoria hevosia, jotka ei koskaan pukita.

No, ei hätä tämän näköinen, onneksi meidän tallilla on lukuisia nuoria, jotka ei pelkää mitään ja joiden mielestä tuollainen pukki olisi ollit lähinnä naurun aihe. Saan kyllä apua, jos tällainen jatkuu. Toivottavasti ei ainakaan pahene.

Olin kyllä yllättynyt itsestäni, että pysyin rauhallisena tuossa tilanteessa, menin heti selkään ja jatkoin hommia. Tosin kieltämättä seuraava ratsastuskerta (huomenna) vähän jännittää. Wish me luck!