torstai 3. huhtikuuta 2014

Tuntuu hyvältä

Työelämässä myllertää nyt niin pahasti, että olen todella onnellinen harrastuksessa, jonka parissa unohtaa ja rentoutuu. Varsinkin kun Lotta on tuntunut oikein hyvältä ratsastaa. Olen nyt liikuttanut sitä kahtena päivänä melko normaalisti, ja suuri yllätys on ollut se, miten kivasti se on sujunut.
Eilen olin ensin 40 minuutin maastokävelyllä ja sen jälkeen ravailin ja laukkailin kentällä vartin verran. Jopa laukka tuntui hyvältä.

Viime kesän pulskassa kunnossa oleva Lotta.

Tänään menin kentällä, Lotta oli hiukan laiska mutta laukkojen jälkeen virtaa taas riitti. Yritin koko ajan tunnustella, liikkuuko se puhtaasti, enkä kyllä huomannut mitään erityistä.
Sain taas ahaa-elämyksiä. Vasemmassa laukassa Lotta tuntuu joskus kaatuvan sisään ja olen kompensoinut sitä yrittämällä istua enemmän ulkoistuinluulla. Tuloksena on oudossa vinkurassa istuva ratsastaja ja kanttaava poni. Tänään harjatessa huomasin, miten satula on kuluttanut karvaa toispuoleisesti selässä (karvanlähtöaikaan karva kuluu tosi herkästi). Tajusin, kuinka vinossa olen taas istunut. Nyt keskityin venyttämään vasenta jalkaa pitkäksi alas. Yritin myös ajatella, että istun vain vasemmalla istuinluulla (siten saatan istua tasan). Lisäksi yritin miettiä pitkää vasenta kylkeä.
Tällä oli kyllä valtava merkitys vasemman laukan sujumiseen. Olin niin iloinen kun laukat sujuivat nyt ihan kohtalaisesti molempiin suuntiin.
Hyvä vinkki oli myös Jillan blogissa ollut harjoitus amerikkalaisvalmentajan tunnilta:

Huippuhyvä tehtävä oli ligther hands; jos Torsten makasi kuolaimella tai lavoilla, siirrettiin takapäätä ulos ja kevennettiin tuntuma suuhun. Tarkoitus ei kuitenkaan ole kulkea ympyrätolkulla väistössä, vaan liike otetaan vastaan ulkoavuilla, ja jatketaan suoralla, tahdikkaalla ja ryhdikkäällä hevosella eteenpäin.



Ratsastajalla jo vähän posket punoittaa....kuva viime kesältä.

Kiitos tästä, Jilla! On tosiaankin hyvä tehtävä, jolla saa hevosta suoristettua kivasti. Juuri tuo "liike otetaan vastaan ulkoavuilla" oli tässä se uusi ajatus omaan päähäni.
Yritän myös minimoida omia apujani. Mulla on tapana höseltää aivan liikaa. Pakotin käteni pysymään paikoillaan ja pohkeet nopeiksi, tsäktsäktsäk.

Mikä onni ja autuus, kun joskus hiukan sujuu! Ja mikä onni ja autuus, kun saa ratsastaa! Mä NIIN tykkään mun hevosesta!

6 kommenttia:

  1. Ihana kuulla että Lotta tuntuu nyt paremmalta! Ja tsemppiä työjuttuihin.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Noora! Tuntuu tosiaan siltä, että ilman hevosharrastusta voisi olla jo hourulaan kuskattu! Työelämä on kyllä julmaa nykyisin! Valitettavasti sitä työtä kuitenkin tarvitsee....muuten ei ole varaa pitää hevosta :)

    VastaaPoista
  3. Mahtavaa, että Lotta on parempi! Niin paljon kivempi lukea näitä iloisia uutisia :)

    Ja töihin valtavasti tsemppiä! Osa ystävistäni on sitä mieltä, että tulisivat hulluiksi, jos eivät kävisi töissä, mutta täytyy sanoa, että mulla ei ainakaan olisi mitään ongelmaa saada päiviä kulumaan erittäinkin joutuisasti :D ..... Mutta se raha :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kyllä se on tosiaan mahtavaa, ja tuntuu nyt tosiaan joka päivä tosi hyvältä, myös ratsastaa. Olen niiiiin tyytyväinen!
      Mä olen aina tykännyt työstäni mutta nyt alkaa olla vaikeata, kun työpaikalla on kuudennet yt-neuvottelut viiden vuoden sisällä. Itsekin saisin kyllä ajan kulumaan ilman töitä, ainakin niin kauan kun on hevonen, mutta ilman työpaikkaa sitä hevosta on kyllä mahdotonta pitää :( :(

      Poista
    2. Hmph... mä ymmärrän, että yritysten pitää tuottaa, mutta onkohan kukaan laskenut, kuinka paljon tuottavuus laskee jatkuvien yt-kierrosten ja niiden aiheuttaman epävarmuuden ja huonon ilmapiirin myötä... Kuulostaa niin laimealta, mutta koeta jaksaa sinnitellä! Toivottavasti teilläkin alkaisi jo näkyä jotain valonpilkahduksia horisontissa.

      Poista