keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Pörheyttä ja juoksutusta

Pakkanen taitaa tehdä hepoista pörheitä vähän joka puolella. Lotalla on ollut nyt muutamana päivänä niin paljon virtaa että huh. Se oli ihan mahdoton Fridan kanssa maanantaina ja eilen päätin että nyt ratsastetaan sitten oikein kunnolla että saa tamma purettua vähän energiaansa.
Ratsastuksesta tulikin sitten aika pitkä ja kun väänsin ja väänsin ponia ruotuun. Jossain vaiheessa otin jopa hanskat pois (huonot ohjat liukuivat), eikä tullut yhtään kylmä! Ja maneesissa oli varmasti ainakin -13 astetta pakkasta.
Aika hyvä siitä tuli, mutta laukassa oli kyllä haasteita, kun tuli niin vahvaksi. Lopuksi hiki virtasi molemmilla. Kuka sanoi että kouluratsastus on kevyttä....

Tänään kävin aamuvarhaisella vain juoksuttamassa. Olin tosi tyytyväinen. Lotta on ollut aikaisemmin hiukan vaikea juoksutettava. Ei mene kunnolla ympyrälle, saattaa pukittaa kohti, on joko tahmea tai äkillinen spurttailija, ei kuuntele yhtään ja juoksee jännittyneenä pää ulospäin, selkä notkolla. Ja sehän ei hyvää tee.

Se ei yksinkertaisesti taida vaan tietää mitä siltä odotetaan. Olen yrittänyt pikkuhiljaa saada sitä rentoutumaan, kuuntelemaan, selkää ylös ja päätä alas, sekä asettumaan hiukan sisään mielummin kuin ulos.

Tosi kivasti se alkutäpinöitten jälkeen tänään keskittyi! Palkitsen sen heti kun korva kääntyy minun suuntaani ja se hakee eteen alas. Palkintona on hidas ja lempeä huuto hyväääääää, oman kropan "lysähtäminen", juoksutusraipan lötsähtaminen alas eli paineen poisto.

Samaa teimme Falka-ponin kanssa, joka meille tullessaan halusi vain mennä päätöntä pukkilaukkaa ja repiä itsensä irti (ja repikin, jopa suitsissa). Osa ongelmista liittyi varmasti meidän kokemattomuuteemme. Sekin oppi lopulta menemään liinassa tosi hienosti, ja me opimme paljon juoksutuksesta.
En useinkaan käytä sivuohjia tai muita härpäkkeitä, yritän saada hevosen itse kantamaan itsensä ja hakeutuvan hyvään työskentelymuotoon sellaisesta palkitsemalla.

Falka ennen....

.......ja (1,5 vuoden harjoittelun) jälkeen .

Harjoittelimme eilen myös siirtymisiä, eli käynti-ravi-käynti, ja raviin piti lähteä heti parin käyntiaskeleen jälkeen. Samaa myös ravi-laukka-ravi -siirtymisissä. Yllättävän hyvin toimi! Lopuksi laukkasi ihan tosi kivaa, rauhallista ja pyöreää laukkaa tasaisella ympyrällä. Hieno tyttö!
(Kuvaaminen on nyt melko rankkaa, kun on niin kylmää. Siksi saatte tyytyä Falkan juoksutuskuviin.)


Lotan kanssa köpöttelemässä viikko sitten.


4 kommenttia:

  1. Hihhii, hiukan naureskelin tuolle "Falka ennen"-kuvalle :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jepjep, tais siinä muutama pierukin lentää :)

      Poista
  2. Juoksuttaessa eri hevoset käyttäytyy kyllä eri tavoin, mutta varmaan aika paljon siitä on kyse, että oppivat mitä niiden halutaan tekevän ja mikä ero on juosta irtona tai liinassa.
    Näyttää siltä, että tytöt ovat fiksumpia muodon suhteen, jos pärjäät ilman sivuohjia. Itse kyllä aloitan ilman härpäkkeitä, mutta selän venytys on pakko hoitaa sivuohjien kanssa, samoin muodon lyhentäminen, mutta silloin täytyy jo juosta kunnolla, että työntää kunnolla takaa. Nyökkyhän tuolla omalla tulee pyytämättäkin, mutta takaosan käyttö on huomattavasti laiskempaa. Silti on hyvä saada heppa käyttämään selkäänsä välillä ilman ratsastajan painoa ja juoksutuksessa on sekin hyvä puoli, että itse näkee kaiken ulkoapäin :-)
    Meilläkin ohjelmassa juoksutusta tämän viikonlopun aikana ponin kanssa, joka ei nyt sitten olekaan poni ;-) Korkeus oli kenkien ja hokkien kanssa 152cm, kun itse mittasin kengittäjän antamalla mitalla.

    VastaaPoista
  3. Heh, enpä tiedä onko tuossa juoksutuksessa tammojen ja ruunien välillä mitään eroa, luulen että enemmän on kyse tasapainosta, temperamentista ja oppimisesta. Sivuohjat ovat varmaan ihan ok, jos hevonen pystyy rentoutumaan niiden kanssa. Lotta ainakin oli aivan selkä notkolla ja jännittyneenä sivuohjien kanssa, joten otan ne käyttöön seuraavaksi vasta kun osaa rennosti työskennellä liinan päässä ilman apuvälineitä.
    Olisikin mukava mitata omakin hevonen, nykyinen 155cm on arvio, moni on kyllä luullut suuremmaksi.

    VastaaPoista