Fiiliksessä mukavasta palautteesta

Olen ihan innoissani. Sain niin mukavaa palautetta Ullalta, joka toimi välittäjänä Lotan kaupassa.

Ulla on ratsastuksenopettaja ja koulutuomari sekä tuntee Lotan kuin omat taskunsa. Ulla kommentoi videota, joka oli edellisessä postauksessa. Hänen mukaansa Lotan laukat ovat parantuneet tosi paljon, vasen laukka näyttää ihan erilaiselta kuin ennen. Laukkaan on tullut rauhallisuutta ja liitovaihe pidentynyt. Takaosa on aktiivinen ja hevonen näyttää siltä, että sen on helppo liikkua. Se kulkee suorana myös kaarevalla uralla. Lisäksi muoto on parantunut, se ei kulje enää kuolaimen alla ainakaan noissa videoissa.

Miten sitä voikin tulla niin onnelliseksi tuollaisesta palautteesta! Pohjimmiltani olen kuitenkin aina epävarma siitä, onko kehitys mennyt oikeaan suuntaan.

Varmasti kritisoitavaakin löytyisi paljon, mutta niitä asioita Ulla ei nyt maininnut :)

Lisäksi Ulla antoi hyvän vinkin käsien suhteen: Mieti, että kyynerpäissäsi olisi painot ja että pikkurilli menee ensimmäisenä kohti hevosen suuta.

Pakkanen ihan unohtui, ja tuli jopa kuuma.

Olen todella fiiliksissä noista palautteista ja himo ratsastaa paremmin kasvoi jälleen. Kiitos Ulla, jos luet tätä! Tänään pidin mielessä tuon mielikuvan pikkurilleistä ja painoista kyynerpäissä ja voisin vaikka vannoa että se auttoi.

Maneeissa oli Lotan mielestä vaarallisia, ehkä jopa tappavia säteitä sekä epäilyttäviä, höyryäviä kasoja (räjähteitä?).

Frida otti kuvia yhdestä toisesta ratsastajasta maneesissa, ja rapsäisi neljä kuvaa meistä. Tässä niistä kolme. Aika hassua, useinmiten otetaan kymmeniä kuvia, joista pari kelpaa, nyt nämä muutamat oli ihan kivoja. 

Lotta oli oikein kiva ratsastaa, mutta oli taas hiukan hassu, säpsyi kaikenlaista kuten höyryävää kakkakasaa ja valonsäteitä. Ei se mitään pahaa tee, mutta sisäpohjetta on vaikea saada läpi kun se punkee keskemälle maneesia. Pakkanen taitaa tehdä temppujaan.

Koko viikko on mennytkin enemmän tai vähemmän löysäillessä. Pakkanen on paukkunut niin kovana, että puolen tunnin liikutukset ovat riittäneet. Tänään olikin ensimmäinen kunnon liikutus.

Torstaina Lotta sai uudet kengät, laitettiin taas pohjalliset. Kengitysväli on nyt sitten 13 viikkoa, aika hurjaa. Toivotaan että kengät pysyvät. Onneksi on hyvät pohjat ja olosuhteet.

Lotan suu toimii kyllä hyvin, kermavaahdot on aina huulissa ja kun oikein innostuu niin pärskii niitä rinnuksillekin.