Vapunpäivän maastolaukkaa

Tänään on tasan puoli vuotta siitä, kun Mandy tuli meille.

Aivan mahtava päivä. Lähdettiin maastoon kaverini kanssa ja oltiin päätetty että tänään otetaan molemmat ekat maastolaukat hepoilla.

Olen kyllä maastoillut jo jonkun verran Mandyn kanssa. Viime aikoina olen saanut paljon varmuutta ja luottamusta sen kanssa. Vastaan on tullut rekkaa, moottoripyörää, ravuria, irrallaan olevia koiria...eikä hevonen ole pelästynyt mistään. Suurimmat kuohahdukset aiheutti shetlanninponi, jolla oli kärryt perässä. Silloin mentiin hetki passagea, mutta ei sen ihmeempää.

Lähdössä maastoon. Mikä ilma! Toppaliivikin oli ihan liikaa.

Tänään oli tallilla estekisat. Oli tuomaritelttaa, kaiuttimia, hurja määrä vieraita hevosia, trailereita, lastenvaunuja, lapsia, koiria. Lähdettiin tallinpihalta maastoon Mandy ekana, ja rohkeasti meni hässäkän läpi säpsähtelemättä. Jonkun ajan päästä tien sivussa oli auto ja pusikossa sahattiin moottorisahalla. Mandy vähän hidasteli, mutta ei pelännyt.

Ravailtiin aika pitkät pätkät ja sitten nostin etunenässä laukan. Mandy laukkasi kaunista pyöreää laukkaa, ihan hillitysti. Mäen alla päästin sen menemään kovaa ja kyllä lähti! Ihan mahtavaa. Ja mäki oli sen verran jyrkkä, että oli helppo saada hevonen kiinni.

Mäen päältä mentiin vielä metsään. Ihanaa satumetsää sammeleineen. Oikein tunsi, kuinka hevonen keskittyy ja käyttää selkää.

Loppumatka vielä ravailtiin ja kotiin saapui kaksi tyytyväistä ratsukkoa. Käytin vielä tilaisuutta hyväksi ja pyörin tallinpihalla Mandyn selässä kisahulinassa. Hevonen oli täysin rauhallinen. Melkein olisi tehnyt mieli mennä hyppäämään muutama pikkueste, hehe.

Niin hyvä mieli. Ihan hykertelen onnesta.