maanantai 16. helmikuuta 2015

Noora ja Kultainen Heppa

Kultainen poni -blogia pitävän Nooran kanssa on tullut pidettyä yhteyttä viestien avulla blogimaailman ulkopuolellakin. Sitten kun Simppa muutti minulle, tuli puheeksi, että se muistuttaa kovasti Nooran edesmennyttä Goldya. Tottahan Nooran pitäisi sitä siis tulla katsomaan!

Sunnuntaina Noora sitten saapui. Välimatkaa on parin tunnin automatkan verran.
Ensireaktio Nooralta oli, että näyttääpä se isolta. Siihen olikin pakko todeta, että Simppa on kyllä vähän ylikasvanut poni. Parilla eri mittavälineellä olen sen nyt mitannut ja saanut tulokseksi aina saman, 154 cm! Se on vaan jotenkin niin ponimaisen näköinen, että ensimmäiseksi siitä tulee poni mieleen. Selästä käsin se ei kyllä ponilta tunnukaan isoine liikkeineen.

Nähtiin siis Nooran kanssa ihan livenä ekaa kertaa, mutta oli ihan sellainen tunne kuin oltaisiin kauankin oltu kavereita. Noora on tasan saman kokoinen kuin minä, joten siinäkin mielessä oli hauska nähdä Noora Simpan selässä.

Ratsastin ensin hiukan itse. Simppa oli aika villillä päällä ja heitteli päätään ja parit pikku pukitkin. Hetken toilailtuaan se kuitenkin tyyntyi.

Alkuverkkaa (vähän etupainoisena mennään)

Simppa keskittyy.

Hetkellinen kiva työntö takajaloilla.


Simppa vetää myös hetkittäin vatsaa sisälle :)

Alkuverkkaa laukassa.

Tässä näkyy syy, miksi Simppa takoo aika paljon. Askeleet on tosi isot ja yliastunta suuri, mikä tavallaan on tietysti hyvä. Lavat pitäisi kuitenkin saada ylös ja etujalat pyörähtämään nopeammin pois edestä. Toivon että tähän saadan apua mm. kengityksestä.


Simppa osaa hyvin venyttää eteen-alas. Tästä olen tosi iloinen. Kun antaa pitkät ohjat niin se tosiaan hakee alas, kohti kuolainta.
Sitten olikin Nooran vuoro kiivetä selkään. Hän oli hetken aivan ymmällään, kun poni toimi niin erilailla kuin hänen oma Leonsa. Simppahan on sellainen (kuten jossain kirjoituksessa mainitsinkin), että se tykkää kulkea aluksi ihan väärinpäin kamelityyliin, erityisesti jos vain ottaa ohjat vakaalle, melko napakalle tuntumalle. Simppa haluaa kevyen otteen ja elävän kuolaimen ja paljon jalkaa.

Hetken päästä Nooralla välähti ja homma alkoi sujua mukavasti. Olipa hauska nähdä itseni kokoinen ratsastaja Simpan selässä. Heppahan näytti melkein isolta!

Noora näytti oikein nautiskelevan ja Simppa oli oikein tyytyväisen näköinen. Lopuksi Noora kokeili miten Simppa lisää, ja vautsivau, sieltähän ojentui etujalat oikein hienosti ihan pienellä pyytämisellä! Tuli ihan sellainen olo, että tuossa ponissahan on potentiaalia!

Käytiin vielä pienellä maastokävelyllä, pellolla hiukan kuvaamassa ja tiellä. Simppa pörisi arabityyliinsa ja Nooraa nauratti. Hänenkään mielestä Simppa ei kuitenkaan vaikuttanut mitenkään vaaralliselta, vaikka se hiukan arabielkeitä esittelikin silmänmuljahduksineen.

Nooran mielestä Simppa oli todella kiva poni eikä ollenkaan niin raaka, kuin iän perusteella voisi ajatella. Jos kuskin hymystä voi jotain päätellä, niin luulen että Simppa sai taas uuden ihailijan!

Olipa hauska vierailu!

Noora hakee asetuksia. Hetken ihmettelyn jälkeen Simppa alkoi toimia mukavasti.

Nappuloiden testausta.

Jeee, ihana pehmeä laukka!

Simppa venyyyyyy....

Laukka pyöri kivasti.

Ihana kultainen, kaikkien tätien suosikki! (Noora ei kuitenkaan ole vielä täti).

Iloinen ratsastaja ja tyytyväinen heppa.

Vielä loppuraveja kivassa tasapainossa.


Ja käytiin vielä pienellä maastolenkillä, missä Simppa esitteli pörisemistaitojaan.



4 kommenttia:

  1. Oi jospa oisin saanut olla mukana! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytynee järkätä uusia bloggari-täti-tapaamisia :)

      Poista
  2. On niin ilmeikäs tuo Simppa. Sen ilmeet ovat niin kertovat. Huomaa, että kun vieras astuu selkään, on ilme, että mitä nyt. Vähitellen jo alkaa löytymään yhteinen kieli. Usein katselen omia videoitani ja hevosen silmiä, miltä ne näyttää missäkin kohdin, mitä ne mielestäni kertovat minulle siitä tilanteesta. Mutta Liisa, istuntasi näyttää hyvältä ja tasapainoiselta. Itse en kykene samaan, mutta näihin tulee kiinnittäneeksi huomiota, kun olen päässyt taas valvovan silmän alle ohjattavaksi. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Simppa on kyllä mainio ja jollain tavalla hyvin viisas, ja samalla sellainen hiukan ilkikurinen pikkupoika, tulee mieleen sellainen lippis väärin päin -päässä -tyyppinen viikari :) Kiitos tuosta istuntakommentista, voin kyllä kertoa että kaikissa kuvissa ei ollut kovinkaan siisti istunta....pahin ongelma taitaa olla se, että jalat sojottaa, eivät ole kyljissä kiinni. Syytän noita jäykkiä saappaita (pehmeistä normisaappaistani meni vetoketju) hahah.

      Poista