Söpöstelykuvia ja hiukan ratsastustakin

Simpan kanssa on taas vaihtelevasti maastoiltu ja ratsastettu maneesissa koulupiiperrystä. Keskiviikkona Simppa tuntui todella hyvältä ja olin ihan fiiliksessä.
Torstaina käytiin taas maastossa kaverin kanssa, Frida ratsasti, mä olin koiran kanssa ja kaveri tuli ruunansa kanssa. Mukavaa.
Tänään oli valmennus. Plaah, tänään ei sujunutkaan sitten mikään. Joskus vain tuntuu siltä, että koko homma lähtee liikkeelle ihan väärin. Tämä oli yksi niistä kerroista, Mä ratsastin surkeasti, kädet taas missä lie ja jalat sojotti, auta armias. Simppa oli ihan Mato Matala, kiumurteli ja oli hidas pohkeelle. Loppua kohti ehkä hiukan petrattiin, mutta ei todellakaan jäänyt mikään huippufiilis. Frida, joka otti kuvia (kiitos muruseni), sanoi, ettei se kuitenkaan niin pahalta näyttänyt.
Tässä nyt iso pläjäys poseeraus- ja Simpan söpöstelykuvia, ne olivat parasta antia tältä päivältä. Simppa on niin nätti. Joitain ratsastuskuvia lopussa.
No, lohduttaudun sillä että näitä huonompia kertoja on kaikilla joskus. Leuka ylös kohti uusia pettymyksiä, ehehehe.
Huomenna taas maastoilemaan. Me otetaan Simpan kanssa lunkisti eikä turhia stressata!

Simppa kuuntelee jotain ääntä maneesin ulkopuolella.

Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Jos ei muuten suju, niin ainakin värit sointuvat yhteen. 

Ja tässä sitä vääntöä.

Valmentaja-Maija yrittää parhaansa, mutta täti on vaan tumpelo.

Mut mitämitä, näyttää kuin heppu ois hoikentunut??

Takajalkoja sentään pikkusen alle.

Kiitos, ihanainen hepoliini.

Niin söpöliini.