Miten sen kiltin tytön pitikään käyttäytyä?

Lotan impparin hoito on ollut melkoista sähläystä laidunolosuhteissa. Kahtena päivänä laitoimme betadinehauteen. Ekan päivän jälkeen näytti siltä, että haude auttaa, mutta toisena päivänä jalka oli aivan kamalan näköinen, paisunut ja kipeä tukki. Turvotus oli yli kintereen ja Lotta ontui. Lisäksi koko vuohisen iho oli rikki ja punainen ja siinä oli komea rivi.

Luulen, että Betadine oli herkistänyt ihoa ja samalla aurinko oli polttanut valkoisen sukkajalan karrelle. Meinasin ruveta itkemään kun näin se kauheuden. Side oli myös ollut hiukan epätasaisesti sillä turvotus oli oudon näköinen. Voi kurjuus!

Soitimme pikaisesti eläinlääkärille, joka oli sanonut, että jos ei ala parantua niin määrää sulfakuurin. Haimme lääkkeet apteekista.

Seuraava ongelma olikin saada Lotta syömään lääke sillä annos oli melkoinen. Kokeilimme ensin raastettua omenaa, mutta huomasimme sitten että pellavamössön ja myslin yhdistelmä oli niin vastustamaton, että lääke sujahti alas hetkessä.

Namnamnam....Lotta syöksyy mössön kimppuun....

Syönnin jälkeen mössöä on jokapuolella, ja täytyyhän sitä pyyhkiä myös vieressä seisovan paitaan.

Kylmäys on oma operaationsa, kun ei ole tallissa. Laidunpaikan tallin vieressä on kyllä kaivosta tuleva letku, jota saa käyttää. Lotta oli aluksi tosi levoton ja hankala hoitaa. Oma lauma oli näkymättömissä, paarmat kiusasivat ja kiimakin vaivasi. Aluksi meinasimme seota ja joutua isoon köyden ja pitkän letkun sekamelskaan :)

Vaan olemme oppineet muutamassa päivässä taas hurjasti. Tänään en antanut piiruakaan periksi, ja se toimi.  Tamman pitää kylmäyksen ajan seistä paikoillaan eikä se saa edes syödä letkupaikassa kasvavaa ihanaa vihreää nurmikkoa. Ai miksi ei? No koska sillloin se liikkuu minne sattuu ja talloo letkua ja kylmäys on hankalaa. Paikalle ei siis saa kiinni mihinkään. Lotta oppi kyllä nopeasti mitä siltä halutaan. Jos tamma yrittää syödä tai liikkua, heilahtaa naru välittömästi aaltomaisesti. Kun se seisoo, se saa olla ihan rauhassa. Itse pitää olla jatkuvasti valppaana, ja myös muistaa rentoutua heti kun tamma on nätisti, eikä missään tapauksessa jäädä nykimään narusta miten sattuu.

Jahas, lähtetäänpä taas kylmäykseen!

Olemme liikuttaneet Lottaa nyt pienillä maastolenkeillä käynnissä ja ravissa, se näyttää tekevän hyvää. Turvotusta on nyt enää vuohisen ympärillä. Kylmäys ja lääkekuuri jatkuvat, vuohiseen laitamme pesun ja kuivauksen jälkeen Basibactia ja sinkkisalvaa, sekä runsaasti Helosan Sun -salvaa. Tämä yhdistelmä näyttää toimivan ja jalka on nyt lähes terve.

Jalkahoidon tämänhetkinen arsenaali.

Eiköhän tämä tästä!