keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Kuplia ja leijuntaa

Nyt kuplii hyvä olo niin, että meinaan ihan haljeta.

Eilen oli Ypäjän open valmennus, ja....ja...mitä oikein edes sanoisin? Jäi niin mahtava fiilis että en oikein edes uskalla sanoiksi pukea.

Jotta nyt ei ymmärrettäisi väärin, niin sanonpa heti että meillä on hurjasti opeteltavaa monissa ihan perusperusjutuissa. Vaikkapa oikean laukan nostossa. Raviin täytyy saada parempi tahti. Tiukoissa kaarteissa tasapaino on vieläkin haussa. Siirtymiset töksähtävät kun teen liikaa. Meillä on kommunikaatiokatkoksia, koska pyydän liian isosti sen sijaan että vain väräyttäisin syviä vatsalihaksia ja vain ajattelisin vaikkapa siirtymää alaspäin. Tuo hevonen on oikeasti ihan järjettömän herkkä!

Mutta silti. Se tunne! Kun hevonen on tohkeissaan ja tarjoaa innoissaan kaikkea mahdollista. Kun tunnet, miten ravi alkaa nousta ja liitää. Kun tunnet miten hevonen kuuntelee ja pohtii, se on rento mutta energinen.

Saatiin taas niin hyvää palautetta, että melkein tuli kyyneleet silmiin. Ja Mandy tosiaan leijui, se kuumui ja oikein esitti.


Tekstin koristeeksi vanha kuva alkusyksystä.

Merkkaan nyt itselleni taas ylös, mitä harjoiteltiin ja mistä puhuttin.

- Käynnissä voi jo koota. Tee paljon avoja, sulkuja, vastataivutuksia. Teimme tunnilla sulkua ja vastataivutusta ympyrällä. Asetusta vaihdettiin sisään ja ulos, Takapää samoin. Huomioi, että korvien välistä täytyy silti näkyä ympyrän kaari koko ajan, vaikka asetus vaihtuu. Oikeassa kierroksessa sisäpohje läpi!

- Raviin voimaa tekemällä siirtymisiä. Teimme käynti-harjoitusravi-keskiravi keventäen-harjoitusravi-käynti -siirtymisiä ympyrällä molempiin suuntiin. Mieti, että käytät vaihteita yhdestä kymppiin. Mieti sitä, että ravi imee eteenpäin, rintakehä nousee. Hevonen oikein syttyi tässä vaiheessa!
Näitä pitää tehdä vain muutaman kerran, molempiin suuntiin. Laatu korvaa määrän. Vasen kerros sujui hyvin, oikea oli vaikeampi.

- Laukka on kehittynyt huikeasti. Vasen laukka toimi eilen kuin unelma. Muista silti tarpeeksi energiaa siihen. Ensi aika matalana, tsekkaa että selkä toimii ja sitten rintakehä ylös. 

- Oikea laukka pitää edelleen nostaa imuisasta ravista, ei käynnistä eikä liikaa nypräten tai valmistellen. Hevosta täytyy auttaa vaikeissa asioissa. Näin nostetaan kunnes se alkaa nostaa aina oikean laukan. Tuntumaa voi olla oikeassakin laukassa ja poikitusta voi estää asettamalla hiukan ulos!

- Laukassa saa koota korkeintaan muutaman askeleen ja sitten taas eteen. Varottava kuitenkin tekemästä vielä liikaa kokoamista, että hevonen ei mene rikki. Nyt kehitetään lihaksistoa ja joskus ensi vuoden alussa ruvetaan kokoamaan enemmän.

- Mandy alkaa itse hakea kokoamista tosi herkästi, joten ratsastajan täytyy muistaa pyytää heti siirtymissä kunnolla eteen. Samoin niissä tilanteissa, joissa se ikään kuin jää pomppimään/stoppaa/laukkaa paikoillaan. Rauhallisesti ja päättäväisesti ETEEN!

- Ollaan kuulemma tehty hienoa työtä taas kuukauden aikana. Valmentaja sanoi, että hänellä olisi ihan hirveä hinku teettää meillä paljon vaikeampia asioita ja että hän joutuu oikein pakolla hillitsemään itsensä. Nyt on vain oltava kärsivällisiä, ja annettava rauhassa hevosen kehittää ne lihakset, joilla se pystyy kantamaan itsensä. Näin se kestää treeniä.

Talventörröttäjät maistuu.


Mandy sai niin paljon kehuja ja ihailuja. Se on kuulemma makea! Ja liike ihan tajuttoman isoa. Lisäksi se on viisas ja yhteistyöhaluinen.
Voiko tämmöisten palautteiden jälkeen olla leijumatta?

Lopuksi naurettiin valmentajan kanssa, kun hän kehuvalla äänellä ihasteli Mandya, niin tamma nosti hännän pystyyn ja veteli sellaista liitoa, että oksat pois. Taitaa ymmärtää puhetta, tuo isokorva!



6 kommenttia:

  1. Ihana lukea tallaisia positiivisia juttuja ! tahtoo lisaa ! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maukka! Toivon tosiaan, että on mahdollista kirjoittaa tällaisia jatkossakin. Tästä lajista kun ei koskaan tiedä, mitä seuraavana päivänä tapahtuu. Mutta nautitaan täysillä, leijutaan ja kuplitaan kun siihen on mahdollisuus. Ja mä haluan kuulla sulta lisää heppatreffijuttuja! :D

      Poista
  2. Hienoa, että teillä menee noin hyvin! Mandy on kyllä tosi ihana ihan näin bloginkin välityksellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos. Vähän pelottaa, että tällainen ylenpalttinen hehkutus kohta kostautuu....mutta otan riskin :)
      Mandy on kyllä aivan ihana ja olen onnekas kun hänet sain elämääni. Hyvää syksyn jatkoa sulle ja Ruusalle!

      Poista
  3. Mukava lukea onnistumisista ja muutenkin toisten ratsastuspostauksia, vaikka oma harrastaminen onkin tällä hetkellä ratsastuksen osalta hieman hiljaista. Tulee kamala palo päästä hevosen selkään näitä lukiessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se menee että silloin kun ei ratsastamaan juuri pääse, silloin sitä tekee eniten mieli. Pääasia kuitenkin että pääsee hevosten pariin tallille, harjamaan, käsittelemään ja nuuskimaan. Se on niin rentouttavaa. Elviirasta on tullut niin äitinsä näköinen, huomasin, kun blogiasi luin. Piti jättää kommenttikin, mutta jäi...joten tätä kautta siis!

      Poista