Ratsastusunelmia

Kohta kaksi viikkoa kävelty klinikan jälkeen, yhteensä hiukan reilu kuukausi, kun ottaa huomioon klinikkaa edeltävät ajat.

Ensi viikolla saamme alkaa ravaamaan. Toivon hartaasti, että Lotta ei enää onnu.

Mieleen tulee lähes päivittäin ne ihanat pitkät maastolenkit ja valmennustunnit viime keväältä ja kesältä, ja alkusyksystä. Tekisi niin kovasti jo mieli ratsastamaan ja treenaamaan kunnolla. Lottakin vaikuttaa jo aika tylsistyneeltä ja haluaisi päästä liikkumaan itsensä hikeen. Jos kaikki menee hyvin, niin parinkolmen viikon päästä saamme jo nostaa rasitusta lähelle normaalia. 

Aika moni lukija tuossa viimeksi jo kertoi omia kokemuksiaan esimerkiksi Tildren -hoidosta. Mielellään kuulisin lisääkin, kuten myöskin muista nivelvaivoihin liittyvistä hoidoista kengityksiä myöten.

Kuulumisiin!
PS. Kuva on viime kevättalvelta, Maijan tunnilta.