Jälleen valvoin klinikkaa edeltävän yön pohdiskellessa ja murehtiessa.
Mitä jos...mitä jos se ontuukin ihan hirveästi? Jos siitä ei ole enää ratsuksi? Jos ne kintereet eivät koskaan luudukaan?
On se kumma, miten tuo hevonen saa ihmisen ihan pois tolaltaan. Kun en yleensä kovin herkästi yöuniani menetä, oikein minkään takia.
 |
| Hiki pukkaa otsasta ja pää painaa. |
Kovalla alustalla pienellä ympyrällä kääntyi hiukan huonosti vasemmalle.
Taivutuksiin reagoi oikea takajalka, vasen ei lainkaan.
Juoksutuksessa oikea takajalka onnahteli 1/5 ja 1,5/5 kierroksesta riippuen. Ei siis kovin pahasti. Näyttikin paremmalta, kuin silloin ennen joulua, jolloin juoksutin itse.
Eläinlääkärin mukaan kintereiden liike näytti kuitenkin oikein hyvältä. Sen sijaan takapolvi vaikutti olevan se huono kohta! Mandy käänsi polvea ulospäin ja raajan liike oli koukkaavaa.
Siirryttiin röntgeniin ja ultraamaan. Mun toiveet halvasta parin sadan laskusta ropisivat lattiakaivoon, mutta minkäs teet.
Kaikeksi onneksi takapolven nivel oli täysin hyvän näköinen ja priima. Samoin ultrassa, kaikki ligamentit ynnä muut ehjiä. Ainoastaan ultrassa näkyi pieni kohta, jossa näytti olevan hieman normaalia enemmän nestettä.
Eläinlääkäri arvioi, että kyse on traumasta, polvi on saattanut vaikkapa venähtää hevosen liukastuessa.
Lääkittiin kortisonilla ja saa kipulääkekuurin. Kävelyä 2-3 viikkoa, sitten kontrolli.
Tavallaan olen tosi iloinen, että kinner olikin hyvä. Nyt kun polvi paranisi hyvin, niin on kaikki mahdollisuudet, että voitaisiin jatkaa taas treenejä. Onneksi polvessa ei myöskään ollut mikään rikki ja se oli jo ilmeisesti parempi kuin ennen joulua.
Tämä selittäisi myös sen, miksi oirehdinta alkoi niin äkillisesti. Koko hevonen muuttui niin nopeasti olemukseltaan ärtyisäksi ja jännittyneeksi.
Olipas hyvä, että tuli taas kuunneltua omia epäilyjään. Vaikka diagnoosi olikin tällä kertaa väärä :D
On aina positiivista, jos eläinlääkärin diagnoosi on vähemmän paha kuin hevosenomistajan. :) Toivottavasti polvi paranee nopeasti.
VastaaPoistaMä toivon, että tää jää kategoriaan "näitä tulee ja menee". Mutta fatalistina en kyllä uskalla sanoa sitä ääneen. Tosi kiva oli kuitenkin kuulla, että kinner alkaa ilmeisesti olla aika hyvällä mallilla.
PoistaToivotaan polven parantumista. Meillähän takapolvien kanssa on jatkuvaa haastetta. Omallani kun oikea takapolvi on heikompi ja liikkeessä kiertää sisäkautta niin onhan siinä haastetta. Mutta tämäkin osoitus siitä, että kun omistajana alkaa olemaan levoton ja miettii, onko jotain ongelmaa niin taitaa se vain yleensä olla niin, että jotain sieltä löytyy, vaikkakin pientä. Aina sitä jälkikäteen miettii, että se oma intuitio oli sittenkin oikeassa, vaikka sitä välillä epäileekin itseään. Paranemista teille ja rapsutuksia suloiselle Mandylle.
VastaaPoistaNäin se aina näyttää olevan, ja siksi en nykyään sen enempiä ihmettele, vaan vien tutkittavaksi. Onneksi toi polvi vaikuttais muuten ihan täysin terveeltä, eikä aikaisemmin oireillut, toivotaan ettei vaiva ptkity. Kiitoksia, ja terkkuja myös söpölle suokkipojalle!
PoistaHyvä, että syy löytyi, eikä ollut mitään älyttömän huonoja uutisia. Nyt vaan paranemisia ihanalle Mandylle! :)
VastaaPoistaJoo, ihan helpottavaa että syy löytyi. Ja nyt vaan toivotaan että kipu helpottaa. Ei se Mandy turhaan kiukutellut ❤️
PoistaPikaista paranemista ! Kyllä omistaja aina tietää hevosensa...
VastaaPoistaKiitos. Niinhän sitä tietää. Selästä käsin tuntee kyllä välittömästi, että fiilis ei ole sama. Ainakin tuollaiset draamaherneprinsessat kertovat niin selvästi, että kaikki ei ole kunnossa. Hyvä niin.
PoistaHyviä huonoja uutisia! Olitte mun mielessä pitkin päivää. Siirrämme siis treffejämme pari viikkoa eteenpäin! Pitkää pinnaa kävelyyn, ottaa varmaan aivoon kun oli hyvä vire päällä juuri nyt, mutta tällaista se tahtoo näiden kanssa olla.
VastaaPoistaMä pelkäsin enemmän sitä, että jos kintereet olis taas kipeytyneet, että tulisko ne ylipäätään kestämään/luutumaan koskaan. Eli siinä mielessä oli tosi hyvä uutinen, että ne oli ok. Toivotaan nyt että tuo polvivaiva on tosiaan vaan joku venähdys, joka menee ohi.
PoistaKyllä mä hyvin jaksan kävellä, jos vaan tietää, että on toivoa päästä melko pian tosi toimiin. Pari-kolme viikkoa on kuiteskin aika lyhyt jakso. Tosi varmaan menee koko tammikuu tähän, vähintään, mutta ei se haittaa. Hyvä draivi oli päällä, siinä mielessä toki harmi.
Niin ja palataan tosiaan treffeihin, toivottavasti helmikuussa!
PoistaHyvä, etteivät Dr. Liisan diagnoosit aina osu kohdilleen ;) Hienoa kuulla, että kintereiden osalta ei huolta. Olet taatusti helpottunut nainen <3 Meillä on siis nykyisin Henri de Rivel Austal monoflap ja sillä on ponski mielellään laukannutkin. Satulaongelmat näkyivät nimenomaan laukassa; sen nostamisessa ja ylläpitämisessä. Toivotaan, että tämän kanssa hommat toimivat -ja minäkin uskaltaudun satulaan ;) Ihanaa ja tervettä (perhe+Mandy) vuotta 2017!!! T. Anne
VastaaPoistaKiitos, toivotaan tosiaan että menee pian ohi, eihän näistä koskaan tiedä. Hienoa että satula löytyi. Mandyllä oli juuri sama satula, ihana penkki istua, mutta jäi valitettavasti liian takapainoikseksi sille ja jouduttiin siksi vaihtamaan tuohon Amerigoon, jossa painopiste on edempänä. Toivottavasti HdR on teille hyvä satula pidemmäksi aikaa. Mulla taitaa muuten olla siihen yksi kaari vielä jäljellä, jos teillä on tarvetta kapeammalle kaarelle (ilmeisesti noin MW). Hyvää, tervettä ja turvallista uutta vuotta teille myös! Ja ihania poneiluja!
PoistaMeillä on tällä hetkellä siinä w-kaari ja satulan sovittaja epäili, että muuttuessaan ehkä tarvitsee kapeamman. Että siinä mielessä tuolle kaarelle voisi jossain vaiheessa ollakin tarvetta :) Toisaalta ymmärsin, että seuraava muokkaus kuuluu vielä kauppahintaan!
Poista