maanantai 5. tammikuuta 2015

Uhmis Tuhmis vs. Täti Topakka

Meillä (tai siis tallissa) asuu kuulkaas varsinainen daami. Luulin hankkineeni kiltin pikku tamman, ehei, mitä vielä. Tämä hoitaessa viaton, kaunis neitokainen onkin ratsastajan alla varsinainen Uhmis Tuhmis.

Mun itku on nyt kuitenkin vaihtunut nauruun. Ainakin melkein. Myönnän, että huonona hetkenä väänsin itsekin uhmakkaana myynti-ilmoituksen tammasta. Toistaiseksi se on luonnoksien joukossa...saa nyt nähdä kuinka käy :)

Mutta ei tuolle kakaralle voi kun nauraa. Siis mitä ilmeitä. Välillä kulkee kuin köyhän naisen Totilas, eturivi pyörtyy ihastukseen, ja sitten...yrittääkin yhtäkkiä maneesin ovesta ulos. Siis suljetusta. Kun kaverikin meni.

Taikka puraista minua jalasta, kun kehtaan (kuinka julkeaa) laittaa sisäpohkeen kiinni neidin herkkään kylkeen. Että niinkun häipyiskö se, jos vähän nappaisin hampailla? Siinä vaiheessa repesin. Ei oo todellista. Tulee ihan mieleen omat teini-ikäiset lapset.

Ja ei, tällä ei ole vatsahaavaa taikka kipeää masua, yksinkertaisesti prinsessa testaa kaikenlaisia käskyjä. Tätä tammaa saa muuten hoidettaessa koskea ihan mihin vaan, rapsuttaa vatsan alta, satulavyön kiristäminen ei aiheuta pienintäkään luimimista, selkää ja kupeita voi painella miten lystää ja kaikesta vaan nauttii.

Viimeisimmän erän vei Täti Topakka. Käveltiin kahdeksikkoa niin kauan, että neitokainen uskoi, että on a) käveltävä sitä tahtia kun ratsastaja määrää b) käveltävä suoraan ja kestettävä jalat kevyesti tuntumalla c) maneesin ovella pysähtyminen ja temppuilu päättyy ponin kannalta ikävästi d) on edelleen käveltävä ja kaikenlaiset ryntäilyt on kielletty e) myös pitkillä ohjilla on käveltävä ja jopa sitä tahtia kuin ratsastaja haluaa.

Hämmästys oli suuri, kun heppa uskoi ja rentoutui. Täti Topakalla oli voittajafiilis. Myynti-ilmoitusta ei vielä deletoitu, mutta olkoot nyt siellä odottamassa ainakin hetken verran...


18 kommenttia:

  1. Clear round Täti Topakalle :)

    VastaaPoista
  2. Onnittelut voitosta. Tuo suljetusta maneesin ovesta lapi meneminen kuulostaa mielenkiintoiselta, laitatko videota.... LOL. Ei vaiteskaan, omalla tammallani oli tapana rynnata kiitolaukkaan kun ulkoa kuului pienikin rasahdus. En muuten tippunut kertaakaan, mutta vielakin muistan nuo spurtit...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teki samaa ratsuttajalle, joka vaan nauroi ja sanoi, että tyypillinen nuori. Ei se siis sentään ovea päin juokse, mutta pysähtyy sen kohdalla, rupeaa peruttelemaan ja viskomaan päätään, yrittää ovea kohti...ja sitten kun toisessa kierroksessa tamma antaa periksi ja uskoo, niin täytyy vielä tsekata, josko toisessa kierroksessa se onnistuisi :). Tää on kyllä siitä hyvä, ettei ole ainakaan nyt pelännyt mitään ääniä, maneesin ovien takana traktori kärräsi lunta ja maneesi paukkui tuulessa, mutta ei tullut mitään sinkoiluja. Eli ei ole pelokas eikä hermoheikko millään tavalla, rohkea hevonen, mutta aikamoinen diiva; kokeilee myös rohkeasti rajojaan :)

      Poista
  3. Mukava lukea päivitystä! Hyvä Täti Topakka, välillä joutuu nuorison kanssa vääntämään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kakarahan tuo on, ja melkoisen älykäs ja oppivainen, hyvässä ja pahassa. Ei varmaan jää viimeiseksi väännöksi...

      Poista
  4. Veikkaan että tuosta tulee vielä rakkain hevosesi. Kunhan testailee. Ei kannata epävarmana päivänä selkään mennä. Pysy tiukkana ja lopeta lepertely. Johtajuutta se testaa :) Tulee mieleen oma varsa joka nuorena oli tuollainen, jos olin epävarma se jatkui.. Nyt on rakkain kaikista ja järki päässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Testaa todellakin. Jännä juttu, on kuitenkin tavallaan todella nöyrä. Väistää esimerkiksi heinäkasalta heti pois, kun lähestyn. Silti tulee heti lähelle, kun annan "luvan", eli ei olearka vaan erittäin ihmisystävällinen. Testaaminen alkaa vasta kun ratsastaja on selässä. Tää on siis tasan päivastainen kuin mun entinen hevonen. On tässä opettelemista :)

      Poista
    2. Nå se taitaa olla kipeä jos toimii muuten muttei selästä.

      Poista
    3. Eihän sitäkään mahdollisuutta voi koskaan pois sulkea, mutta tässä tapauksessa luulen että kyse on jostain muusta.

      Poista
  5. Jee, hienoa lukea erävoitosta ja edistyksestä :) hyvin se menee! Myös oma nuori suomenhevosen pulliaiseni on kerännyt näillä keleillä hieman virtaa ollen maastolenkeillä hieman kekseliäämpi kuin yleensä... Olenkin erittäin onnellinen että viikonloppuna siirrytään pariksi viikoksi pienelle Boot Campille maneesitallille ja tuttu ratsuttaja/valmentaja laittaa molemmat töihin. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On sopivia ja haasteita ja sitten niitä, joiden kanssa ei vaan halua elää, jollei ole pakko. Tämä kuului nyt jälkimmäisiin.
      Mukavaa Boot Camppia teille!

      Poista
  6. Voin ihan kuvitella että tuo parikymppinen oma talissa nököttävä frouvashevoseni on ollut nuorempana niin sanotusti kipu persiissä. Vielä tänäkin päivänä sen kanssa saa aika paljon vääntää että tehdäänkö nyt niinkuin hän haluaa vai niinkuin ratsastaja haluaa. Toiset taitaa vaan olla sellasia, ja silti ihan mahtavia hevosia ja vielä mahtavempia persoonia. Muista vaan pitää täti Topakka hengissä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtava hevonen on Cocokin, mutta joskus vaan on pakko luovuttaa hyvissä ajoin, ennen kuin käy huonosti. Kaikenlaisia vänkääjiä olen minäkin ratsastanut, mutta tässä oli kyllä liian iso pala meikäläiselle, onneksi löysi mahtavan ja osaavan kodin!

      Poista