Alunperin piti varmistaa vain se, mutta koska kengittäjällä oli aikaa, laittoi hän samantien kaikki jalat.
Jostain syystä sekä minä että Frida kiinnitimme huomiota siihen, että Lotta näytti jotenkin helpottuneelta kun kenkä otettiin pois oikeasta etusesta. Luulin itse, että kuvittelin, mutta Frida sanoi ihan samaa. Joku pieni toive meissä heräsi että jotain siellä kaviossa oli, mihin kenkä tai naula olisi painanut, mutta tiedä häntä.
Lotta sai jalkaansa taas silikonipohjalliset uretaanitäytteellä. Nahkapohjallisten alta löytyi jonkun verran maa-ainesta. Sitä on tosi vaikea saada sieltä pois. Mietin, josko sekin hiukan olisi hevosta kiusannut.
Tänään kävin tallilla kastelemassa Lotan kylmällä vedellä, se söi heiniä karsinassa helteelta paossa noin puolitoista tuntia, sitten kastelin sen uudestaan ja vein tippuvan märkänä tarhaan. Hiukan helpotusta helteeseen, tarhassa kun ei ole mitään varjoa. Pari askelta ravia matkalla tarhaan, ontui, mutta ei ihan yhtä paljon kuin ennen.
Olen ennenkin kertonut, miten paljon Lotta rakastaa kengitystä. Nytkin se oli ihan transsissa, huulet väpättivät ja se hoiti välillä ylähuulellaan kengittäjän selkää. Kengittäjän mukaan Lotta ei ainakaan kengittäessä vaikuta lainkaan nivelvaivaiselta hevoselta, ne kun usein inhoavat naulaamista ja kavioiden koputtelua.
Kengityksen jälkeen katsoimme pikaisesti liikettä. Käynti oli hyvä ja letkeä, ravissa ontui.
Mietimme lisäksi Lotan rinnassa olevaa kuoppaa. Olin jossain vaiheessa huomannut että sellainenkin siinä on, ja nyt rupesimme sitä katselemaan tarkemmin. Koskaan siinä ei ole ollut haavaa eikä ruhjetta. Mietin jos se olisi tullut laitumella jossain vaiheessa.
Kotona katsoin vanhoja kuvia ja huomasin, että sellainenhan sillä oli aina ollut. Tunsin kyllä oloni melko typeräksi, kun olin melkein mennyt sitä jo eläinlääkärillekin näyttämään :) Alkaa vissiin järki paeta...
Viikon päästä menen itse Ypäjälle Sennumeetingiin! Olen ihan innoissani, pääsen vihdoin ratsastamaan. Eräänä iltana sain ratsastaa myös kaverini tammaa, se oli iso ja heiluin kuin vasta-alkaja, mutta hauskaa oli.
Tässä murehtiessa niin nopeasti unohtaa sen, mikä tässä harrastuksessa on hauskaa.
Voi, jos vielä olisi toivoa! Pidän peukkuja.
VastaaPoistaKiitos Aira!
PoistaPeukut täältäkin, että kengitys auttaisi ja tammuska paranisi vielä! Ihana, kun toinen hoitaa kengittäjää samalla. <3
VastaaPoistaJuu, Lotta on kyllä niin mainio, kun tykkää jostain ja jostai ei. Samaan aikaan nimittäin käytävällä kuleksi yksi mies, ja Lottaa ärsytti, se alkoi samantien kääntää takapuolta sinne pain...ihan niinkuin että häivy sä täältä, ei kaivata. Kauhea terroristitamma :)
PoistaOlisko mahdollista kuitenkinkin, että ontuman syynä ei ole nivelrikko? Meillä Jalin kanssa kengityksessä on aina ollut jonkinlaista reakointia, on anturat arat. Ja nyt reakointia lisää nivelvaivat etusissa. On pidetty aikaisemmin ponimaisena käytöksenä ja välillä tässä on mennyt ihan tasaisesti riippuen kengittäjästä, miten rauhallinen on.
VastaaPoistaMeidän issikalla oli eturyntäissä revähdys. Oli juurikin ep vai ontuikohan jo lievästi. Estola kävi ja ei löytänyt syytä, mikä sillä mahdollisesti olisi. Mutta osteopaatin jälkeen löytyikin syy ja kunnon kuoppa lihaksessa.
Lotta on kyllä superherkkä kavioistaan, uskon että pienikin hiekkakeräymä siellä nahkapohjallisen ja anturan välissä saattaa sitä ärsyttää. Mutta toisaalta, edelleen se ontui kun sai erilaiset pohjalliset (tosin ehkä lievemmin). Varmaan tuollaiset hiukan nivelistä herkät jalat reagoivat sitten helposti ihan minimaalisiin asento muutosiinkin.
PoistaSe kuoppa rinnassa on tosiaan joku ikivanha juttu.
Lähetin nyt röntgenkuvat myös toiselle klinikalle, ja sieltä tulee eläinlääkäri katsomaan Lottaa ylihuomenna, saa siis toisen mielipiteen asioista.
Entä kannattaisiko vähän aikaa kokeilla ihan ilman kenkiä ja antaa kavioiden 'huilata'. Jos arkoo, niin voihan sitä laittaa jalkoihin bootsit. Tosin suurinosa hevosista tottuu laitumella ja 'tasaisilla' pohjilla olemiseen aika äkkiä.
VastaaPoistaKaverin täysverinen (ex-race horse) vain ontui ja oli ongelmaa. Kävivät läpi kaiken mahdollisen 'remedial shoeingin', eli oli milloin mitäkin pohjallista. Viimeisenä mahdollisuutena omistaja päätti ottaa kaiken pois ja aloittaa ns alusta. Sillä tiellä ovat vieläkin. Voittavat luokkiaan kouluratsastuksessa yms. Siitä on nyt yli vuosi ja tekevät kaikkea mitä kengällisetkin. Hevosta ei tarvinnutkaan lopettaa. Kyllähän siinä aikaa menee ja omistajan täytyy perehtyä anatomiaa ja ravintoon ehkä vielä tarkemmin (ja jos Lotta kaviokuumeilee, niin erittäin tärkeää silläkin)... Mutta onhan se rakkaan ystävän arvoista!
Suosittelen myös kirjaa Feet First - Barefoot Performance. Amazonista ainakin saa, tai voin lähettää omani sinulle lainaan (jos kiinnostaa niin sähköpostita elina (at) bluenna.co.uk). Se ei ole pelkkää 'barefoot barefoot', mutta nämä kirjan kirjoittavat ja kuntouttavat hevosia, joille nimeomaan on annettu ns. last chance saloon. Heille tulee heidän Rockley Farmilleen vaikka millaista lopetusuhan alla olevaa.. Heillä on myös blogi ja nettisivu. Rockley Farm: http://rockleyfarm.blogspot.fi. Paikan pitäjä on myös todella avulias sähköpostitse, häneen voi ottaa suoraan yhteyttä.
Toivon että ratkaisu löytyy teille ja tästä on vielä tulevaisuus! Kaikki kannattaa kokeilla ennen kuin luovuttaa. Kaikkea hyvää teille!!
Tuosta puhuttiinkin kengittäjän kanssa, hänellä on nimittäin oma hevonen kengätön, erikoista sinänsä. No, hän oli hiukan epäileväinen, voisiko auttaa täsä tapauksessa. se on todellakin pitkä tie, Lotalla on aika huono kavioaines, arkoo,..buutseja täytysi sitten pitää varmaan lähes aina...en missään tapauksessa ole kengättömyyttä vastaan, jos se toimii, mutta kun hevonen on 15 ja aina ollut kengässä ja kärsii nivelvaivoista niin pelkään että muutos olisi liian raju.
PoistaJa mitä ravinton tulee, niin en nyt keksi miten sen voisi paremmaksi muuttaa, meillä on oman tallin pelloilta vähäsokerinen, analysoitu, hyvä heinä, lisäksi saa pari desiä Marstallin Vitoa (vähäsokerinen musli kaviokuumeisille ym.) päivässä, levossa kun on niin ei muuta tarvitse. Vitoa saa ihan siksi, kun muut saavat myös väkirehuja niin ei tule paha mieli. Välillä Lotta ei saanut mitään ja ruokkijat kertoivat että se suuttui ihan hirveästi, peruutteli karsinassa ja nousi pystyyn ja irvisteli ihan hulluna :)
PoistaJuu kyllä varmasti itse tiedätte parhaiten ja varmasti kiinnität huomiota ruokintaan.
PoistaSe on hyvä jos kengittäjällänne on kokemusta kengättömyydestä. Buutseja voi joutua aluksi pitämään, mutta suurin osa hevosista tottuu aika äkkiä kulkemaan ilman laitumella ja pehmeällä kentällä, sekä myös tallin lattialla / asfaltilla. Sitä on ehkä vaikea uskoa, mutta kyllä ne äkkiä tottuu. Ja kaviot saattavat juuri vahvistua, kun ne saavat stimulaatiota. Verenkiertoa auttaa, kun kaviot 'tärähtävät' maata vasten ilman rautakenkää välissä, joka estää juuri tämän luonnollisen stimulaation ja auttaa kaviota kasvattamaan sarveista. Siksi monilla kengitetyillä on niin haparot kaviot. Rautakenkät myös, joustamattomuudessaan, voin jopa pahentaa niveliin osuvaa 'vibraatiota' maasta, aiheuttaen tai pahentaen nivelongelmia.
En ole fysiologi tai eläinlääkäri, mutta katso sieltä Rockley Farmin sivuilta niitä Case Studeja esim... Kengättömyys ei ole välttämättä se helpoin, mutta se on luonnollisin tie. Mutta itse kenenkin on tietty itse päätettävä mitä on valmis tekemään ja kokeilemaan. Kaikille ei kaikki käy.
Olen itse alkanut nyt täällä Suomessa, kun on enemmän sorateitä ja Rainbow ei ole (vielä) tottunut alkamaan käyttämään buutseja maastossa. Ollaan testattu ne kaikissa olosuhteissa - laukkaamalla, metsissä, soissa, yms ja pysyvät jaloissa! Vainikan Aitta täällä Suomessa ainakin osaa auttaa.
toivotaan parasta, ihan hyva ajatus kysya viela toisenkin ell mielipide !
VastaaPoistaJoo, toivotaan että tulis hiukan enemmän selvyyttä tilanteeseen! Tosin voi kyllä mennä vielä epäselvemmäksikin...
PoistaPidän peukkuja, että vaiva olisikin enemmän jotain kengitysperäistä. Durtsihan on myös tosi arka kavioista, ja jos naula yhtään painaa, menee herkästi ihan kolmijalkaiseksi. Voisiko se, että kengityksen jälkeenkin vielä ontui, johtua osittain siitä, että kun on pitkään varonut, niin se jää vähän päälle? Ja tietysti, jos siellä on pitkään joku painanut, niin saattaahan se jäädä vähän särkemään? ...En tiedä, ehkä mä vaan haluaisin niin kovasti nähdä Lotan tilanteessa valoa tunnelin päässä <3
VastaaPoistaKiitos Saija, kovasti haluaisin minäkin, mutta aika pieniä toivon rippeitä nyt jäljellä. Viime yönä selaiin nettiä ja tajusin, kuinka kaikki oireet täsmäävät navicular syndromeen eli sädeluuontumaan. Se selittäisi myös miksi kuvissa ei näy juuri mitään, sädeluusta kun näkyy vain pieni osa röntgenkuvissa. Ei se sinänsä tilannetta paranna, ennuste on niissäkin tosi huono, mutta selittää paljon, jos nyt olen oikeassa. Lottahan vastasi vuohisen puudutukseen hyvin, mutta siinä puudutuksessa puutuvat kaikki vuohisen alapuoliset jalan osat myös, eli sädeluu, ruununivel, ym, joten vika voi tosiaan olla alempana.
PoistaSädeluuontumasta (nykyisin puhutaan kai mielummin kannan kiputilasta) kärsivät hevoset ovat usein täysverisiä, niillä on suhteellisen pienet kaviot kokoon nähden, ahdas kanta joka on jotenkin romahtanut matalaksi sekä pystyt, lyhyet vuohiset. Aivan kuin Lotalla. Hoito on kyllä juuri sitä, mitä on tehtykin eli kengitys, Tildren, valitettavasti ne eivät ole auttaneet.
Huomenna toinen eläinlääkäri eri klinikalta tulee katsomaan Lottaa, katsotaan mitä sanoo.
Ikava kylla tuo on niin totta mita sanot sadeluuontumasta. Hra P;llahan on pienia muutoksia sadeluissa muttei varsinaisesti sadeluuontumaa. Kysyin silloin elainlaakarilta kun se oston yhteydessa kuvattiin. Sekin on iso hevonen jolla pienet kaviot. No, toisaalta jos netista lukee niin omalla hevosella on kohta kaikki taudit....on ihan hyva varmaan kysya jonkun muunkin mielipide mutta nuo ontumat ovat valilla tosi mystisia juttuja....
PoistaHei! En tiedä onko tästä apua mutta mielenkiintoinen ketju. http://www.horseandhound.co.uk/forums/showthread.php?615141-Rockley-Farm-and-Navicular
VastaaPoista