lauantai 22. huhtikuuta 2017

Aina ei vaan suju

Monta ratsastuskertaa hihkuin innosta, mutta tänään oli kyllä semmoinen päivä, että tuli taas mieleen että josko siirtyisin vaan maastoilijaksi. Mutta toisaalta, näin jälkeenpäin mietittynä, paljon tuli taas kuitenkin opittua.

Olin jotenkin ärsyneessä mielentilassa koko aamupäivän, enkä saanut mielialaa oikein muuttumaan ennen päivän valmennusta, jonka piti uusi tuttavuus valmentaja H. Verkkaamaankaan en päässyt rauhassa niin kuin olin toivonut. 
Eipä siis ihme, että hevonenkaan ei esittänyt parastaan kun kuski oli vähän pihalla.
Oikeastaan on hyvä, että tunti olikin juuri nyt, sain ohjeita mitä tehdä kun hevonen tuntuu saippuapalalta ja tekisi mieli ratsastaa hiukan rumasti.


Mentiin ensin hetki kolmikaarista ja siirryttiin sitten pitkälle sivulle. Pysyttiin pari metriä uran sisäpuolella. Siellä ensin väistätettiin takapäätä sisään, keskellä voltti ja siitä loppu-ura avoa.


Olipa muuten hyödyllistä pysyä siellä uran sisäpuolella. Seinä veti puoleensa ihan mysteerisen paljon, oikein imaisi Mandyä. Siinä saikin olla tarkkana että hevonen pysyi kunnolla irti seinästä.
Avossa mun piti muistaa pitää paino sisäkankulla ja sisäjalka pitkänä tolppana, jonka ympäri hevonen taipuu.
Mun ongelma on jäykät lonkat. En vaan saa sitä jalkaa tarpeeksi pitkäksi ja auki.


Myös muita lukuisia ongelmia löytyy. Esimerkiksi se, että varsinkin ulkojalka on aina irti. Heti kun sain sen kunnolla hevoseen kiinni, helpottui moni asia. Mun murtunutta lonkaa särki tänään, voi olla että siitäkin johtuu osittain mun huono ratsastus. Rupesin myös miettimään että onko se pienempi istuin sittenkin kipeyttänyt mun lonkkani.


Menin sillä 16-tuumaisella satulalla. Tyttären, joka otti kuvia, tuomio oli, että se näyttää pieneltä ja että istuin siinä huonosti, takakaarella ja selkä notkolla. Kuvia kun katselin niin oikeassa oli.


Parhaat muistutukset sain varmaan laukassa! Mulla on varsinkin oikeassa kierroksessa karsea tapa takertua hevoseen kuin koppakuoriainen. Välillä yritän kyllä rentoutua mutta silloin Mandy tiputtaa heti raville.
Tätä työstettiin tosi pitkään. Laukattiin ja laukattiin. Olin ihan loppu, mutta ihan totta, Mandyn oikea laukka alkoi pyöriä todella kivasti kun rentouduin, ja vain muistutin sitä napakasti kun se aikoi tipauttaa raville.
Vasen laukka sujui melko hyvin ja tehtiin siinä pieniä kokoamisia. Kerran meni tosi hienosti, sain koottua rehellisesti muutaman askeleen istuntaa tiivistämällä. Makea tunne.


Lopuksi saatiin kehuja, että nyt oli löytynyt tahti. Yhtäkkiä kaikki olikin helppoa! 
Pitkään siinä tänään meni ja Mandykin oli ihan hikinen. 





Laukassa oli kyllä hyviä hetkiä!






Oikeassa laukassa tuli taas pari väärää nostoa. Mua rupeaa aina joteskin nolottamaan ja siksi rupeän itsekin hätäilemään, mikä ei suinkaan auta tilannetta. Nyt pysyin onneksi aika rauhallisena ja pystyin vaan yrittämään rauhassa uudestaan.
Frida-muru otti taas kivoja kuvia. Hän poistaa epäonnistuneet otokset ennen kuin näyttää kuvat mulle, etten masentuisi, heheh.
En taida nyt sittenkään uskaltaa tehdä ratkaisua tuon satulan kanssa, kokeilen vielä mennä omalla ja tunnustella, onko se parin sentin ero oikeasti sen parin tonnin arvoinen...

6 kommenttia:

  1. Eikö Vegaa ole 16,5-tuumaisena? Vai oletko kokeillut sen jo? Kun eikös se sun oma ollut 17-tuumainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sepä just, ei ole! Vegaa on vain 16" ja 17", Classicista löytyy kyllä 16,5", mutta kun se hinta on sitten se neljä tonnia...ja onko tuo 0,5 tuumaa sitten oikeesti parin tonnin välirahan väärti? Sitä täss nyt pohdin...välillä naurattaa että aika hyvin on asiat kun tämmösiä murheita :)

      Poista
    2. Voi ei mikä epäkohta!! Se olis ehkä teille just passeli! Mulle ainakin oli "iso" ero 17" ja 17,5" Vegassa, tai no niin iso, että halusin sen koon jossa mun oli mukavampi olla ja väitän, että olisin sokkotestissäkin tuntenut, kummassa istun. Näiden kokojen välillä ero hevosen osuudessa oli musta aika marginaalinen, mutta aiemman Frank Bainesin kanssa oli ihan selviö, että puoli tuumaa lisää istuinta = varmaan 2,5 tuumaa lisää paneeleita hevosta vasten = ehdoton ei.

      Mutta hei, laitapa setä Menet'lle postia ja kysy, tekiskö se teille sopivan pikku satulan :D

      Poista
    3. Joo, se Classic istuu Mandylle kuin hanska! Ehkä jonain päivänä vielä vaihdan sellaiseen. Mutta täytyy olla tyytyväinen, että omakin satulaa sopii kuitenkin hyvin ja kyse tosiaan enää hienosäädöstä myös kuskin pyllylle.
      Mä mittailen kotona noiden kolmen satulan mittoja (16"-16.5"-17") ja ihmeen vähän niistä kuitenkin eroa löytyi. Esimerkiksi siipi N on ihan saman kokoinen näissä satuloissa, paneelien pituudessa oli 16,5 -tuumaisen ja 17-tuumaisen välillä todella pieni ero. Sen sijaan tuo 16" oli selkeästi pienempi. Ja selkärangan tilassa oli näissä kaikissa aika isoja eroja...eli yksilöitä näyttävät olevan nämä satulat kaikki tyynni!

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Eikö :D :D
      Hän on kyllästynyt siihen, että tulee paikalle, (vaikkei hevoset juuri kiinnosta), palelee, yrittää ottaa hienoja kuvia ja sitten kun näen ne niin rupean aina huutamaan eeeeeeiiiii, MITEN mä näytän noin KAUHEELTA, miten mä voi istua tolleen, miten mun kädet on...joka kerta sama homma, hahaha. Että parempi poistaa samantien ne trauman aiheuttajat!

      Poista