perjantai 3. huhtikuuta 2015

Wrummmm....sanoi poni

Tänään pääsin Mirrun kanssa Sannan valmennukseen.
Hiukan jopa jännitti, sillä Mirru on ollut kentällä (joka on suuri ja aidaton ja jossa hevoset tuppavat tulemaan jostain syystä ihan villeiksi) laukassa aika vauhdikas ja vahva, aivan erilainen kuin maneesissa, jossa se on ollut todella helppo ja kuuliainen ja pehmeäsuinen. 
Sannan tunnilla kun ei uikuteta, vaan kuri on kova. Yritin aluksi vinkua, että tää on uusi tuttavuus, anna hiukan armoa, mutta se taisi saada Sannaan vaan lisää ytyä :)

Rouva kipuaa hevosen selkään :)

Mirru oli alussa hetken melko hidas pohkeelle, mutta kun aloitimme tositoimet niin huomasin että alla onkin varsin vauhdikas ponipoika. Mamma mia! No, ravi hidastui istunnalla ihan mukavasti. Mirru on kyllä kiva ratsastaa ja esimerkiksi väistöt sujuu mun mielestä melko hyvin.

Vauhti-Mirru.
Erityisesti jännitti laukka, ravissa heppa pysyy kyllä hyvin kuulolla, mutta laukkaa ei olla ehditty mennä ulkokentällä kovinkaan paljon. Nyt tehtävänä oli melkoisen vaikea juttu. Laukkaa diagonaalilla samalla väistätten ja asettaen liikkeen suunnasta pois. Uralle tultaessa ravia, kulman kohdalla avoon, suoristus ja uusi laukannosto. Huhuh! Hirvittävän vaikeata meille, kun laukka on vielä ihan hakusessa. Meneesissa olisi sujunut varmaan ihan hyvin, mutta ulkona Mirru spurttaili ja tuli vahvaksi. Mun piti oikein todella, todella ratsastaa, jotta selvisin edes jotenkin.

Mirru on hyvä väistöissä.

Sanna ei todellakaan antanut armoa vaikka ponilla alkoi jo totaalisesti keittää. Uudestaan ja uudestaan, lopuksi ympäri kenttää hillitysti ja hallitusti, hevonen suorana ja kuulolla. Olin kyllä tosi tyytyväinen tuohon piiskaukseen, ylitin itseni ja lopuksi vasen laukka toimi melkein hyvin, oikeassa on vielä enemmän haastetta meikäläiselle.

Vasen laukka alkoi tulla lopussa aika hyväksi.

Hyviin fiiliksiin, väsyneenä ja hikisenä sekä hevonen että ratsastaja, lopetettiin tunti. Sain roppakaupalla uutta kokemusta tuosta hevosesta. Sanna pakotti mut tekemään asiat loppuun saakka. Tuli myös sellainen fiilis, että haluan todellakin oppia ratsastamaan tällä persoonallisella ruunalla, harjoittelen niin kauan että sujuu!


Hieno Mirru.
Tästä kuvasta tykkään paljon, laukka jo paljon rennompaa.

Ravi sujuu kivasti.
Keventelyjä.

Lopuksi vielä reality-kuva siitä, miltä laukka näytti aluksi, heppa oli aivan lentoon lähdössä koko ajan, veti mut irti satulasta, voi hyvät hyssykät...
PS. Ihanista kuvista taas kiitos Fridalle, joka (raskaasti) lahjottuna taas suostui kuvaushommiin.

Wrummmmmm....Mirru lähtee lentoon!

8 kommenttia:

  1. Kivan näköinen tämä valkoinen prinssi! Ja mukavaa saada sulta taas hevoskuulumisia. Kesällä sit nähdään eikös? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mirru kiittää! Kesätreffit sovittu! Ja mukavaa, ettei blogia ole hylätty, vaikka lainahepoilla mennäänkin.

      Poista
  2. Hitsit miten hieno parivaljakko ootte. :) Mä odottelen koska Väinö (4) olis sen ikäinen, että sen vois lahjoa tallille mukaan. :D
    Tosi hienoa, miten saat aina "koottua" itsesi ja vaikka tuntuisi ettei jokin asia suju niin sä vaan laitat sen sujumaan sitten lopulta. :) Hienoa! Voi kun itsellä olisi vähän tuota sinun periksiantamattomuuttasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi olla että muutama vuosi vielä menee, ennenkuin Väinöstä tulee kunnon paparazzi! Kiitos, Mirru on kyllä nätti pikku herra. On helppoa olla periksiantamaton, jos ei kuitenkaan pelota (Mirru ei kyllä ole vaarallinen, vaikka hiukan spurttaileekin). Aikoinaan Cocon kanssa en pystynyt samaan, mutta hyvä tietää nyt missä omat rajat kulkee.

      Poista
  3. On kyllä mahtavaa kun on valmentaja joka pistää tekemään asiat loppuun asti vaikka se sitten olis kuinka hankalaa. Noiden työvoittojen jälkeen seuraavalla kerralla on ainakin pikkasen helpompaa. Hyvältä kyllä näyttää kuvissa teidän meno!

    VastaaPoista
  4. Niin on, se tuli kyllä juuri oikeaan aikaan muös, huomaan että olen hiukan vältellyt tuota kentällä laukkaamista tai mennyt laukkaa vain mukavuusrajojen sisällä. Valmentaja pisti mut tekemään juuri sitä, mitä mun olisi pitänyt itseni pakottaa tekemään. Tosi palkitsevaa huomata, että onnistuihan se sitten kuitenkin!

    VastaaPoista
  5. Tulin pitkästä aikaa kurkkaamaan tänne ja täältähän löytyi kivoja kuulumisia. :) Hieno Mirru-ystäva sulla, olette hyvännäköinen pari. :) Mukavia hevosteluja Mirrun (ja muidenkin) kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun kävit kurkkaamassa, Ulpu! Blogi elää hiukan hiljaiseloa, mutta en sitä kuitenkaan kokonaan lopeta, kerron kuulumisia aina silloin tällöin. Mirru on mukava tuttavuus, söpö pieni ruunaherra.

      Poista