Valkoinen Prinssi

Tervehdys pitkästä aikaa!

Ajattelin tulla kertomaan hevoskuulumisia, kun katselin, että blogissani vierailee päivittäin ainakin 100 ihmistä, joskus jopa 150, vaikka päivityksiä ei ole ollut kuukauteen. Aika uskomatonta, mutta mukavaa!

Kuulin heti Simpan lähdön jälkeen kaveriltani pienestä ruunasta, joka etsi toista ihmistä elämäänsä, kun omistajalla on kiireitä. Kävin moikkaamassa Mirrua samantien ja ihastuin siihen kovasti.
Koeratsastin pari kertaa ja päädyttiin sitten siihen että otan Mirrun puoliylläpitoon.

Mirru asuu kivassa tallissa, mukavaa porukkaa, rauhallinen paikka jossa on pieni maneesi, kaksi kenttää, mukavasti valmennuksia ja jonkin verran maastoja. Ainoa miinuspuoli on se, että minulla on sinne jonkin verran matkaa, vajaat 30 km. Toistaiseksi matka on kuitenkin tuntunut ihan siedettävältä.

Mirru on 11v. ruuna, risteytys jossa on paljon arabia ja trakehneria sekä ripaus eestinhevosta. Eestin ratsuponiksi sekin on rekisteröity, mutta korkeus liikkuu kyllä hevosmitoissa. Mirru on ehkä hiukan korkeampi kuin Simppa ( mutta todella lyhytrunkoinen). Eli juuri passelin kokoinen minulle.

Maaliskuun alussa kenttä oli kuiva ja ilma ihana.

Mirru tallissa, kaunis poika.

Mirrulla on tosi kiva ratsastaa, se on melko osaava, ei liian herkkä mutta sopiva. Silläkin on kyllä omat erikoislaatuiset juttunsa, mutta eikös kaikilla hevosilla? Arabi tulee läpi tässäkin ruunapojassa, mutta sehän on tuttu juttu meikäläiselle, jolle arabipärinät ja tuijottelut ihan kuuluvat osaksi hevosta, ilman niitä on vähän tylsää jopa.

Tähän mennessä ollaan ehditty yhteen valmennukseen, käyty pieniä lenkkejä maastossa, ratsastettu maneesissa ja kentällä. Kuukauden tuttavuuden jälkeen tuntuu että pääsen hiukan tämän valkoisen prinssin pään sisään. Hauska tapaus!

Kävelyllä ihanana kevätpäivänä maaliskuun alkupuolella.

Mirrun lisäksi olen ratsastanut satunnaisesti joillain muillakin hevosilla. Simppaakin kävin moikkaamassa, on se niin söpö! Voi kun ehtisi enemmän, olisi mukava käydä vaikka joka päivä aamusta iltaan tallilla. Toisaalta olen nauttinut siitäkin, että voi tehdä joskus jotain muutakin. Kävimme muun muassa Roomassa...harvinaista herkkua.
Koska omistajalla ei ole mitään sitä vastaan, että tämä valkoinen prinssi esiintyy blogissa, kerron jatkossakin kuulumisistamme aina silloin tällöin.

PS.Pieni selitys taas paikoillaan, kun joku ehti jo ihmetellä, että poistinko tekstin välillä. Kyllä, se poistui taas jostain kumman syystä. Lataan yleensä puhelimesta kuvat bloggeriin ja muokkaan päivityksen sitten valmiiksi padilla tai pöytäkoneella. Sitten kun/jos luen uudestaan päivityksen kännykästä, se jostain syystä luo tekstin uudestaan luonnokseksi eli päivitys poistuu julkisuudesta. Puhelimesta kun päivitän sen uudestaan, pongahtaa tietysti julkiseksi se ensimmäinen versio. Tekniikkatunarina en oikein ymmärrä miksi näin tapahtuu tai miten sen voisi estää. Outo juttu.