sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Hyviä kuulumisia (EDIT: Lisätty video)

Meille kuuluu hyvää, vaikka blogi onkin elänyt hiljaiseloa. Mandy on voinut mainiosti ja ollut todella pirteä. Ollaan oltu parilla valmennustunnilla ja aika hyvin sujuivat. Valmentajan mukaan Mandy otti "tasapainoisimpia askeleita koskaan", ja että menoa "voi jo kutsua kouluratsastukseksi", joten voima ja tasapaino ovat parantuneet kyllä.
Aivan ihanaa, kun hevonen vaikuttaa olevan kunnossa ja todella tyytyvääinen!

Pieniä satulaongelmia tosin taas ilmennyt, satula tuppaa valumaan eteen ja kun se on lavoilla, ei Mandy tykkää. Enkä minäkään. En oikein tajua mistä tuo valuminen johtuu, mutta kokeilen taas muutamaa muuta satulaa (kunhan ne saapuvat lähi"myymälään"), Amerigoa kylläkin, mutta lyhyempinä versioina. Omani laitan ehkä myyntiin, mikä harmittaa ihan vietävästi, se kun on topattu juuri ihan kokonaan uusiksi. Mutta vinkvink, jos joku kaipaa hyvää satulaa, vuoden verran käytettyä Amerigo Vega Siena Special 17", +1,5. 

Ollaan maastoiltu aika paljon, treenattu koulua ja uutena juttuna irtohypytetty. Ja se jos joku on on Mandyn mieleen. Tamma on ihan hyperonnellinen kun se pääsee revittelemään ja hyppäämään ja saa vielä kauraa palkaksi. Ja kujaan se juoksee kuin vanha tekijä. Hyppääminen on sille maailman helpointa ja se menee niin hurjan kevyesti ja vaivattomasti. Ensi kerralla kokeillaan nostaa vähän korkeuttakin, nyt ollaan pari kertaa menty vain sellaista 80 senttistä okseria korkeimmillaan. Veikkaan että Mandy hyppää kevyesti 120 cm irtona.
Kaikenkaikkiaan hurjan hyviä päiviä ja olen niin onnelinen tuosta hevosesta, että ihan meinaa sydän pakahtua. Se on omalla hömpällä tavallaan maailman rakastettavin pieni otus.
Ohessa Fridan ottamia kuvia tältä päivältä. Olen saanut kuvaajan taas kotiin kahden kuukauden Aasian reppureissumatkalta, joten ehkä tämä bloggaustahtikin taas piristyy.

Ryhtimimmi

Tässä laukkailen vaan


Leuhkaa menoa

Iloinen Mandy

Happy little horse

Tää on niin parasta. Saa laukata, riehua ja siitä saa vielä palkaksi kauraa, nammmmmm....

Joskos vähän vielä ravailis.

Jahas, mitäs tää ny on?

Oukei, mennään.

Ai vitsit ku mä tykkään.

Jihaa!

Ois kyllä voinu nostaa vaikka kuinka paljon.

Hihhii, tää on ky hauskaa.

EDIT: Lopuksi vielä video, kun sain sen vihdoin ladattua. Mandy äkkäsi heti, missä kauraämpäri on ja abs-jarrut vaan nykivät :). Seuraavalla kierroksella ämpäri oli hävinnyt ja ihmetys suuri!
Kolmannella kierroksella piti hiukan miettiä, että mihis se ämpäri meni. On tuo kyllä hassu eläin!

6 kommenttia:

  1. Mandylla on kyllä fokus tarkasti kujan päässä :D Kaunis, iloinen hevonen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, se muisti heti paikan, missä kauraämpäri viimeksi sijaitsi :) Korvat tötteröllä sitä kohti! Mandy kiittää!

      Poista
  2. Voi että miten on iloisen ja onnellisen oloinen menijä. Kevyesti, ryhdikkäästi painelee tyttönen menemään. Ei tietoakaan vaivoista :) Et vain ole sattunut aloittamaan sitä luonnollista E-vitamiinia? ;) Myös ystävämme aloitti hepalleen ja kas, kun alkoi hepasta löytyä irtonaisuutta! Itse olen nyt niin luonnollisen E-vitamiinin puolestapuhuja :) Ihana kuulla, että Mandy on taas kunnossa! Terkuin Anne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! En ole syöttänyt tuota vitamiinia enkä oikeastaan mitään muutakaan ylimääräistä, jätin sen Dewils Clawnkin pois melkein heti, kun jollain tapaa ajattelin, että siitä tuli vatsanpuruja...tiedä sitten. Tärkeintä näyttää olevan liikunta, tuntuu tulevan sitä paremmaksi mitä enemmän liikkuu :D Ja välissä toki lepoa.

      Poista
  3. Upeita kuvia, ihana Mandy kun näyttää niin iloiselta. :)

    VastaaPoista