Kesäillat jo mielessä

Tänään oli tyttären vuoro ratsastaa ja minä toimin esteiden kantajana.
Meillä on tallilla selkeä työnjako, toinen ratsastaa ja toinen tekee sillä aikaa muut hommat eli kantaa vedet tarhaan (pian ne saadaan taas suoraan tarhan vierestä letkusta, kunhan viimeisetki yöpakkaset hellittävät), putsaa kakkakikkarat tarhasta, laittaa ruokamössöt ja porkkanat sekä vie varusteet paikoilleen.
Näin saamme tallikäynnit hieman nopeimmiksi, mutta aikaa niihin silti tuhrautuu. Alle kolmen tunnin ei tunnu koskaan pääsevän. Meillä on tallilla myös niin mukavaa porukkaa, että aina tulee höpöteltyä niitä näitä.
Taluttelin Lottaa tiellä sillä aikaa kun Frida korjasi esteitä pois, tamma tuli perässä rentona ja letkeänä. Mietin miten paljon se onkaan muuttunut siitä jännittyneestä ja epäluuloisesta pystykaulasta! Vai onko se niin, että me olemme muuttuneet varmoiksi ja luotettaviksi ihmisiksi Lotan mielestä?

Falka nautti mehevästä ruohosta viime keväänä.

Mikä ihana kevätilta tallilla! Mieleen tulevat jo lämpimät ja valoisat ruohonsyöttelyhetket. Niitä odotellessa...